Kehitysvammaisten ammattikoulutuspaikoista pulaa

Etelä-Karjalan on pitkään yritetty saada lisää koulutuspaikkoja kehitysvammaisille. Sampo odottaa edelleen ministeriön päätöstä kehitysvammaisten koulutuksen lisäämiskseksi.

Kotimaa
Lehtipuhallin puhaltaa myös lehdet
Lehtipuhallin alkuperäisessä tehtävässään.Hillevi Antikainen / Yle

Kehitysvammaisten jatkokoulutuspaikoista on pulaa. Asiantuntijat ja vanhemmat ovat toivoneet parempia jatkokoulutusmahdollisuuksia jo pitkään.

– Opiskelu- ja työpaikkoja puuttuu. Toivoisimme kehitysvammaisille esimerkiksi keittiö- ja talonmieslinjaa, sanoo puheenjohtaja Sirpa Minkkinen Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki -yhdistyksestä.

Saimaan ammattiopisto Sampo on jo viime vuonna hakenut ministeriöltä erityisoppilaitoksen statusta kehitysvammaisten koulutuksen lisäämiseksi.

– Vuosi takaperin haettiin erityisoppilaitoksen statusta ministeriöltä, mutta päätöstä ei vain ole kuulunut. Ministeriöstä päätös luvattiin jo viime vuonna, kertoo Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lehmusvaara.

Tällä hetkellä Sampossa on Imatralla tarjolla normaalin yhteishaun yhteydessä kaksi normaalia tutkintoon johtavaa koulutusta kone- ja metallialalla ja hotelli- ja ravintola-alalla. Lisäksi Lappeenrannassa on ollut ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta. Imatralla kehitysvammaisille on tarjonnut ammattikoulutusta valtakunnallinen erityisoppilaitos Luovi, jolla on kaksi opetusryhmää Imatralla.

Lisärahoitus takaisi toisenlaisen koulutuksen

– Jos saisimme erityisoppilaitoksen statuksen, saisimme erillisen rahoituksen kolminkertaisen rahoituksen. Voisimme järjestää sillä ihan toisenlaisen koulutuksen. Rahoituksen myötä pystyisimme järjestämään siihen myös muuta tukea, sanoo Lehmusvaara.

Lehmusvaaran mukaan Sampon tavoitteena olisi perustaa kehitysvammaisille useita kymmeniä ammattikoulutuspaikkoja. Koulutusta kaivattaisiin muun muassa kiinteistönhoitoon, logistiikkaan, liiketalouteen ja rakennuspuolelle.

– Olemme samassa toiveessa, että kehitysvammaisen nuoren ei tarvitsisi lähteä ulkopaikkakunnille. Koulutuksen alueella on selkeästi puute, vahvistaa Eksoten perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja Kosonen.