Byrokraattinen tukipolitiikka ja tiukat turveluvat sapettavat bioenergiaväkeä

Puuenergian käytön lisäämisen on laskettu voivan tuoda tuhansia uusia työpaikkoja, mutta bioenergia-alan toimijoiden mukaan murroksen tiellä on turhan paljon esteitä. Energiapolitiikkaan peräänkuulutetaan etenkin pitkäjänteisyyttä.

talous
Traktori kauhoo puuhakekasaa
Toni Pitkänen / Yle

Kotimaisen energian lisäämistavoitteet takkuavat pahasti nopeasti muuttuvien tukilinjausten ja byrokraattisten rajausten takia, sanovat bioalan toimijat. Esimerkiksi metsähakkeella tuotetun sähkön tuen kaavailtu rajaus puun järeyden mukaan mukaan tyrmätään täysin. Bioala arvostelee myös tiukkoja turvelupia ja kaipaa pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm on ollut pitkään näköalapaikalla kotimaisen energian lisäämisessä. Kuopion Energia käyttää nykyisin turvetta ja biopolttoaineita vuosittain yli 2 miljoonaa kuutiota eli 17 000 rekka-autolastillista.

Kuopio oli aina vuoteen 2011 kaikkein turveriippuvaisin kaupunki Suomessa, mutta nyt turpeen rooli on reilusti vähenynyt uuden voimalan ansiosta. Se mahdollistaa entistä enemmän puupohjaisten polttoaineiden käytön, ja tällä hetkellä biopolttoaineiden osuus Kuopion sähkön- ja lämmöntuotannossa onkin noussut lähes 57 prosenttiin, kun turpeen osuus on pudonnut hieman yli 40 prosenttiin.

Myös kaatopaikkakaasua ja biokaasua hyödynnetään jonkin verran.

– Turpeen asemasta olemme olleet huolissamme jo useamman vuoden ajan. Turpeen maine on heikentynyt aika lailla ansiotta viime vuosina ja se on heijastunut myös turveluvitukseen melko voimakkaasti. Vaikka lainsäädäntö ei varsinaisesti ole muuttunut, lupien saanti on 2000-luvulla mennyt erittäin vaikeaksi, ja turvetuotantoalueita ei yksinkertaisesti ole niin paljon kuin niitä pitäisi olla, Lindholm sanoo.

Lindholm kiitteleekin sitä, että Kuopio teki oikeat ratkaisut muutama vuosi sitten ja pystyy nyt hyödyntämään puupohjaisia polttoaineita huomattavasti entistä paremmin.

– Tähän on Haapaniemen voimalalla päästy investointien kautta, ja turvepulatilanteessa voimme korvata turvetta puulla. Meillä on nykyisin aika joustavat käyttömahdollisuudet.

Energiaomavaraisuuden nosto voi tuoda 15 000 uutta työpaikkaa

Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa energiaomavaraisuutensa nykyisestä 35 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään ennen muuta puuenergian käytön lisäämisellä. Bioenergia ry on laskenut, että tätä kautta saataisiin luotua 15 000 uutta työpaikkaa ja mahdollistettaisiin jopa 4,5 miljardin suuruiset investoinnit uusiin voimalaitoksiin, lämpökattiloihin ja biojalostamoihin.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm on myös Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja. Hän pitää biotalouden näkymiä ja tavoitteita edelleen haasteellisina.

– Esimerkiksi turpeelle on tullut viime vuosina veroja lisää. Onneksi asiaan on kuitenkin nyt havahduttu ja hallitus on ilmoittanut alentavansa turpeen verotusta ja näin vuoden vaihteessa tapahtuikin. Mutta jos katsotaan turpeen hintakehitystä vuodesta 2008, hinta on yli kaksinkertaistunut ja kyllä se väkisin näkyy kaukolämmön hinnassa.

" Ei yrittäjillä ole siihen varaa, että välillä käytetään ja välillä ei "

Yksi kovasti puhuttava asia on metsähakkeella tuotetun sähkön tuki eli rajataanko sitä puuston järeyden mukaan vai ei.

– Se on iso kysymys. Ensinnäkin, onko se tarpeen ja miten se toteutetaan. Siinä vaanii aika suuri byrokratiapeikko, jos rajausta lähdetään tekemään, Esa Lindholm selittää.

– Osa metsähakkeesta on silloin tuettua ja osa rajataan tuen ulkopuolelle. Juuri tätä pitkäjänteisyys näissä energia-asioissa tarkoittaa, että ei meillä ole varaa vuosittain vaihdella polttoaineen hankintalähdettä kovin paljon, koska siellä on yrittäjät omalla rahallaan touhussa mukana, eikä heillä ole siihen varaa, että välillä käytetään ja välillä ei käytetä, Lindholm puuskahtaa.

Lindholmin mukaan pahimmillaan uudet tukiesitykset menevät EU:n komission hyväksyntään ja kuluu ainakin pari vuotta, ennen kuin ratkaisu saadaan.

" Metsähakkeen tukirajaus ei tästä maailmasta "

Kaskihake Oy on noin 50 pohjoissavolaisen koneyrittäjän yhdessä omistama yhtiö, joka toimittaa metsähaketta maakunnan lämpölaitoksiin yhteensä 10 000 kuutiota vuodessa. Yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Siponen ei ymmärrä kaavailtua metsähakkeen tuen suuruutta järeysasteen mukaan.

– Minun mielestäni se rajaus ei ole tästä maailmasta. Meillä puuta riittää. Tässäkin maakunnassa pystyttäisiin, jos halutaan, hakkaamaan miljoona mottia nuoren metsän hoitokohteista, jos näin lähdettäisiin toimimaan. On myös niin, että mitä enemmän nuoria metsiä hoidetaan, sitä enemmän hakattavaa riittää muillekin.

Siponen pitää rajausta täysin järjettömänä. Hänen mukaansa Metsäteollisuudella aivan väärä lähtökohta ja huoli puun riittävyydestä on turha.

– Olisi erittäin tärkeää, että pystyisimme katsomaan pidemmällä aikavälillä eteenpäin. Ei yksi tai kaksi vuotta, vaan minimissään 3–5 vuotta. Olisi selkeät sävelet, joiden mukaan toimitaan ja sen mukaan jokainen voisi rakentaa omaa toimintaansa, hahmottaa Siponen.

– Jostakin syystä ihmisen mieli on sellainen, että sitä aarretta yritetään risukasan alta etsiä, hän toteaa.