Kehitysvammaiset Susanna ja Tomi tanssivat aina hääpäivänään Metsäkukkia-valssin

Saako kehitysvammainen asua ja rakastaa niin kuin tahtoo? Tähän kysymykseen ovat törmänneet myös riihimäkeläiset Susanna ja Tomi Tuominen. A2 Kehitysvammais-iltaan osallistuva pari on ollut naimisissa kohta jo kaksikymmentä vuotta. Tuomiset elävät tyytyväistä arkea omassa asunnossaan Inkilänhovin Palvelutalossa Riihimäellä.

Ajankohtainen kakkonen
Mies ja nainen seisovat kirjahyllyn edessä.
Anne Niskanen / Yle
Mies seisoo parvekkeella.

Kaikki alkoi koulurakkaudesta. Näin muistelee riihimäkeläinen Tomi Tuominen 1980-luvun loppupuolta, jolloin hän ihastui korviaan myöten ihanaan Susannaan. Nuoret opiskelivat tuolloin Alavuden erityisammattikoulussa.

Ihastuminen johti tietenkin silmäpeliin ja niinhän siinä sitten kävi, että nuorimies kipaisi kaupungille ostamaan kihlasormuksen ja kosi neitoa koulun juhlasalissa.

– Polvistuin Susannan eteen ja kysyin, tuleeko hän minulle vaimoksi, Tomi kertoo. – Se oli niin romanttinen juttu!

Merkkipäivien juhliminen on tärkeää sekä Susannalle että Tomille.

– Helmikuussa juhlimme aina kihlajaisia. Syömme hyvin ja katselemme dvd:ltä elokuvia, kertoo Susanna Tuominen.

– Hääpäivänä menemme ulos syömään, ja meille on tosi tärkeää tanssia joka kerta meidän häävalssi Metsäkukkia. Tänä vuonna meillä on kaksikymmentävuotishääpäivä ja silloin menemme Tallinnaan, kertoo Tomi.

Häämatkalla pellavakangasostoksia – harrastuksia riittää

Riihimäkeläisessä Inkilänhovin (siirryt toiseen palveluun) palvelutalossa asuvat Susanna ja Tomi käyvät töissä Rivakassa. Susanna on töissä alihankinnan osastolla, missä hän tekee töitä erilaisissa työpisteissä. Tomi on Rivakassa (siirryt toiseen palveluun) ompelijana.

– Teen kaikenlaisia ompelutöitä ja tilkkutöitä, kertoo Tomi, joka odottaa kovasti pääsyä Tallinnaan pellavakangasostoksille. Mies on kerännyt kansioon talteen kuvat kaikista tekemistään tilkkutöistä.

Rivakan lisäksi pariskunta on mukana kehitysvammaisten omassa yhdistyksessä,Me Itse ry (siirryt toiseen palveluun):ssä. Tomi on Riihimäen alajaoksen puheenjohtaja ja Susanna varapuheenjohtaja.

Mies seisoo parvekkeella.
Susannalla ja Tomi ovat sisustaneet parvekkeensa sinivalkoisin värein.Anne Niskanen / Yle

– Lisäksi me olemme kultin kanssa mukana Oivanäyttämön (siirryt toiseen palveluun) toiminnassa, kertoo Tomi. Kehitysvammaisten teatteriryhmä on toiminut jo Riihimäen kansalaisopistossa jo kymmenen vuotta.

Koska Susannalla ja Tomilla riittää puhtia, niin töiden ja harrastusten lisäksi he myös sisustavat esimerkiksi parvekkeensa uuteen uskoon.

– Tällä hetkellä meidän parveketerassi on isänmaallisesti sinivalkoinen. Vaimokulta on päätellyt räsymattojen päät ja minä olen ommellut tuoleihin sopivat siniristilipun näköiset pehmusteet, kertoo Tomi.

Kehitysvammaisuutta ei tarvitse piilottaa

Tomi ja Susanna Tuominen osallistuvat tiistai-iltana A2 kehitysvammais-iltaan, jossa keskustellaan muun muassa siitä, onko kehitysvammaisilla oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa.

– Me ei koskaan piiloteta mitään, me olemme tällaisia tavallisia ihmisiä, muistuttaa Tomi.

– Me kaikki tiedämme, että kehitysvammaisia on olemassa, Susanna lisää. – On tärkeää puhua asiasta ja itsenäisestä elämästä. Se on minulle kaiken a ja o.

Susanna sanoo, että he molemmat auttavat ja kuuntelevat mielellään toisia ihmisiä, siksi heille on tärkeää päästä A2-iltaan puhumaan tärkeistä asioista.