Sosiaalista etäisyyttä täytyy päästä osoittamaan – teitittely on jopa kasvussa

Teitittely tuli meille, kun yhteiskunta monimuotoistui ja moniarvoistui. Nyt sen kasvamisesta on taas havaintoja. Suomen kielen professorin mukaan jokaisen olisi hyvä osata teititellä.

Kotimaa
Sovittelevat kädet.
Teitittelemällä osoitetaan sosiaalista etäisyyttä.Arvo Vuorela / Yle

Teitittelemisellä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Se ei ole katoamassa, vaan teititteleminen on taas yleistymässä, sanoo suomen kielen professori Harri Mantila Oulun yliopistosta.

– Kielessä tarvitaan aina osoitusta, että on sopivaa pitää jonkinlaista etäisyyttä.

Mantilan mukaan teitittelyn yleistyminen voi liittyä ainakin osin yhteiskunnan epäarvoistumiseen.

– Kyllä niinkin voi ajatella. Se, että teitittelyn yleistymisestä on havaintoja, voi kertoa jopa tästä. Jos meillä on erilaista arvoasteikkoa ja erilaisia ihmisiä, joiden pitää keskenään osoittaa sosiaalista etäisyyttä, kielellähän se tehdään näkyväksi.

Teitittely on tuontitavaraa

Mantila sanoo, että vanhimmat ikäluokat teitittelevät nuoria enemmän. Teitittelemisessä on eroja myös eri puolilla maata.

– Kyllähän Pohjanmaa on vanhastaan ollut konservatiivista aluetta, jossa on teititelty paljon.

Kyllähän teitittely on tuontitavaraa.

suomen kielen professori Harri Mantila

Mantila kertoo muistavansa, miten hänen kurssikaverinsa Keski-Pohjanmaalta teititteli omia vanhempiaan vielä 1970-luvulla.

Teititteleminen on kuitenkin melko uusi ilmiö kielessä, Mantila kertoo.

– Kyllähän teitittely on tuontitavaraa. Se on kotiutunut meille 1700–1800-luvuilla. Ei se ole vanha kansan tapa.

Teitittelyn tulo liittyi yhteiskunnan muutokseen.

– Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen toivat myös kieleen moniarvoistumisen. Kielellä pitää jotenkin näyttää, kuinka tässä toimitaan. Arvoasteikot eivät ole muuten näkyvissä, ja kielellä niitä ylläpidetään.

Hänettely ei kelpaa

Teitittelemisen taito on kuitenkin monelta hukassa. Yksi sudenkuoppa on esimerkiksi se, että verbin pitäisi olla yksikössä: "oletteko tehnyt", ei "oletteko tehneet".

Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen toivat myös kieleen moniarvoistumisen.

Harri Mantila

Mantilan mukaan teitittely olisi hyvä osata. Hän sanoo, että häntä teititellään niin kaupassa kuin lentokentälläkin ja hän itsekin teitittelee, etenkin korkeassa asemassa olevia, itseään vanhempia, tuntemattomia ja naisia.

– Aina kun on tilanne se, että ihmisellä on tarpeeksi paljon sosiaalista etäisyyttä minuun enkä tiedä, kuinka hän suhtautuu minuun. Silloin varmuuden vuoksi on hyvä teititellä.

Mantila sanoo, että moni voi jopa loukkaantua sinuttelusta. Toisaalta joku hermostuu teitittelystä. Siksi onkin vaikea antaa mitään yleispäteviä ohjeita siitä, milloin pitää teititellä ja milloin ei tarvitse.

Ongelmaa ei kuitenkaan voi kiertää yksikön kolmannella persoonalla eli "hänettelyllä": esimerkiksi kysymällä "haluaako hän kahvia?".

– Ei se oikeastaan kelpaa. Nykyään sitä kuulee ainakin minun havaintojeni mukaan äärimmäisen harvoin. Se voi kuulostaa pikkuisen keljuilultakin, siinä on vähän kielteistä sävyä mukana.