Romantiikkaa vai raakaa toimintaa – tiesitkö, miten rakkaus roihahtaa?

Rakkaus on tieteelle vaikea, mutta ei mahdoton pala. Vaikka rakkautta ei voi pakottaa, sitä voi suostutella monin keinoin. Tutkimuksista tiedetään, että esimerkiksi vuoristorata voi olla amorille oiva apu.

terveys
Kaksi henkilöä kävelevät käsi kädessä.
Hanna Lumme / Yle

Rakastuminen on monen mielestä täysi mysteeri, mutta kyllä siitä jo aika paljon tiedetään. Ihan yksiselitteistä tieteellistä määritelmää rakastumiselle ei ole olemassa, mutta on havaittu useita lainalaisuuksia, joita ihmiselimistössä rakastuessa tapahtuu.

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että sekä keho että aivot reagoivat tietyllä tavalla silloin, kun rakastumisen tunne herää.

– Rakastuminen on stressitila, joka rasittaa elimistöä. Se näkyy muun muassa siinä, että stressihormoni kortisolin tuotanto lisääntyy. Myös miessukuhormonin eli testosteronin tuotannossa tapahtuu muutoksia.

Aivokuvantamisesta puolestaan tiedetään, että kun rakastumme, tietyillä aivoalueilla hermosolut kiihdyttävät toimintaansa ja tietyillä alueilla sammuttavat toimintaansa.

– Ja hyvin pitkälti näistä aivokuvista nähdään rakastumisen kuva, Partonen toteaa.

Rakastumisen tunne kestää puolitoista vuotta

Tutkimuksissa on huomattu, että kehon reaktiot stressihormonin ja miessukuhormonin osalta näyttäisivät palautuvan ennalleen noin puolessatoista vuodessa riippumatta siitä, jatkuuko vai päättyykö suhde. Stressinkaltainen olotila siis katoaa vähitellen. Partosen mukaan näin täytyykin olla.

– Ei elimistö jaksa jatkuvaa stressitilaa kovin montaa peräkkäistä kuukautta.

Kokonaan rakastumisen aiheuttamat muutokset eivät kuitenkaan elimistöstä katoa. Aivoissa on nähty samanlaista hermosolujen aktivoitumista ja sammumista vielä vuosikymmenien kuluttuakin.

– On yksikin tutkimus, jossa parisuhde on kestänyt kaksikymmentä vuotta ja edelleen aivoista löytyi rakastumisen aivokuva, kun henkilöitä pyydettiin ajattelemaan kumppania tai katsomaan valokuvaa hänestä.

Rakkaus ei roihahda käskystä

Miksi sitten rakastumme juuri tiettyyn ihmiseen? Partosen mukaan kyse on pitkälti sattumasta.

Se tiedetään, että aluksi kiinnitetään huomiota ulkonäköön, myöhemmin henkilökemia astuu mukaan kuvioon. Paljon on kuitenkin sellaista, mitä tiedekään ei ole pystynyt selvittämään.

Rakastuminen on stressitila, joka rasittaa elimistöä. Ei elimistö jaksa sitä kovin montaa peräkkäistä kuukautta.

Timo Partonen, THL

Esimerkiksi tiedostamattomia, hajuaistin kautta tulevia tuoksuja eli niin sanottuja feromonivaikutuksia on yritetty tutkia, mutta mitään selkeää yhteyttä rakastumiseen ei ole nähty.

Rakastuminen on kimurantti ilmiö myös siinä suhteessa, että itseään ei voi pakottaa rakastumaan. Määrätietoinen yrittäminen ei useinkaan tuota tulosta.

– Sen pitäisi kuitenkin olla melko spontaania ja sattumanvaraista, niin se synnyttää oikeanlaisen vetovoiman toiseen henkilöön, Partonen tietää.

Sen sijaan ihminen voi kyllä estää itseään rakastumasta. Jos ei halua antaa rakastumisen tunteelle valtaa, voi yksinkertaisesti vetäytyä tilanteesta. Silloin myöskään keho ei reagoi.

– Kun ei saa sitä ärsykettä, ei näe tätä viehättävää henkilöä eikä rakastumisen tunne pääse voimistumaan, ei synny myöskään fysiologisia muutoksia.

Jännitys vauhdittaa rakastumisen tunnetta

Ketään ei voi pakottaa rakastumaan, mutta vetovoimaa voi kyllä vahvistaa sen jälkeen, kun kiinnostus on syntynyt. Tutkimuksissa on havaittu, että yhdessä koettu jännittävä tilanne voi edesauttaa rakkauden roihua.

– Jos saadaan tilanne, jossa sydämensyke kiihtyy, niin se näyttäisi vahvistavan vetovoimaa viehättäväksi koettuun henkilöön. Tällainen tieteellinen koe tehtiin vuoristorata-ajelun yhteydessä.

Treffeillä ei siis kannatakaan mennä romanttista komediaa katsomaan vaan valita toiminta- tai jännityselokuva?

– Jos se on mukava seikkailukokemus, jossa sydämen syke kiihtyy ja se on molemmista mukavaa, niin se varmasti edesauttaa suhteen kehittymistä.

Muuten paikalla ei Partosen mukaan ole rakastumisen kannalta kovinkaan suuri merkitys.

– Tässä suhteessa oivallisia paikkoja löytyy, kun lähtee vain ovesta ulos.

Toiset ovat syntyneet rakastumaan – toiset eivät

Mistä sitten johtuu se, että toiset rakastuvat koko ajan ja toiset eivät koskaan? Partosen mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että erot rakastumisherkkyydessä voivat olla synnynnäisiä.

Oivallisia paikkoja rakastumiselle löytyy, kun lähtee vain ovesta ulos.

Timo Partonen, THL

– Yksilöissä on eroja tässäkin suhteessa. Joillakin ihmisillä aivoissa tapahtuu voimakkaammin aktivaatiota sellaisilla alueilla, jotka ovat tärkeitä rakastumisen tunteen syntymiselle. Esimerkiksi mantelitumake on tällainen.

Ikäkin saattaa vaikuttaa rakastumisen tunteeseen: vaikka vanhanakin voi liekki leimahtaa, niin tunteen voimakkuus tuppaa vuosien mittaan laimentumaan.

Yksi asia kuitenkin pätee meihin kaikkiin – myös rakkautta tieteellisesti tutkivaan professoriin: kaikkea ei tarvitse ymmärtää eikä järjellä selittää.

– On lupa nauttia rakastumisen tunteesta tiedostamatta sitä liian pitkälle.