Väkivallan lyhyt historia – näin Ukrainan kriisi syveni

Puolitoista vuotta on sodittu Itä-Ukrainassa. Viime viikot ovat olleet ensimmäiset, joiden aikana on voinut puhua oikeasta tulitauosta.

Ulkomaat
Itsenäisyydenaukion mielenosoitus Kiovassa 3.12.2013.
Mielenosoitus Kiovan keskustassa joulukuussa 2013. Anatoly Maltsev / EPA

Ukrainaa repivä myllerrys pyörähti liikkeelle EU:n ja Venäjän kilvoittelusta talouspoliittisesta vaikutusvallasta 46 miljoonan asukkaan Ukrainassa. Kun presidentti Viktor Janukovytš torjui EU-sopimuksen, Ukrainassa laukesi vuoden 2013 marraskuussa vakava sisäpoliittinen kriisi.

Kymmeniä ihmishenkiä vaatineet väkivaltaisuudet järkyttivät helmikuussa 2014 koko Ukrainaa ja johtivat Janukovytšin syrjäyttämiseen, mutta konflikti nousi valtioiden väliseksi, kun Venäjä otti maaliskuussa haltuunsa Krimin niemimaan.

Krimin niemimaan valtaus oli vielä melko veretön, mutta sodaksi tilanne yltyi itäisessä Ukrainassa.

Donetskissa ja Luhanskissa puhkesi huhtikuussa 2014 separatistisia pyrkimyksiä, joiden lietsomisesta ja aseellisesta tukemisesta Ukraina ja länsimaat syyttävät Venäjää.

Lokakuu 2015

2.10 Saksan, Ranska, Ukrainan ja Venäjän valtionpäämiehet kokoontuvat huippukokoukseen Normandia-kokoonpanossa.

Syyskuu 2015

1.9 Uusi tulitauko alkaa koulujen avaamisen yhteydessä. Siitä on sovittu Minskin työryhmien puitteissa.

26.9 Venäjä ja Ukraina pääsevät sopimukseen talven kaasutoimituksista.

29.9 Tulitauko on pitänyt koko syyskuun. Hajanaisia yhteenottoja on kuitenkin ollut: esimerkiksi pieniä separatistiryhmiä on hiipinyt rintaman yli ja hyökännyt selustaan. Syyskuu on ollut koko Ukrainan sodan rauhallisinta aikaa.

Elokuu 2015

9.8 Etyjin autoja poltetaan Donetskissa. Kaupungissa on myös järjestetty Etyjin vastaisia mielenosoituksia.

11.8 Hollantilaiset onnettomuustutkijat esittelevät lisätodisteita, jotka viittaavat siihen, että venäläinen raketti tuhosi MH17-matkustajakoneen.

Heinäkuu 2015

1.7 Taistelut jatkuvat läpi kesän, etenkin Donetskin ympäristössä sekä Mariupolin itäpuolella. Venäjän tukemat kapinalliset ovat aloitteellisia yrittäessään laajentaa alueitaan etenkin Donetskin ympäristössä.

29.7 Venäjä estää veto-oikeudellaan MH17-lentoa koskevan erikoistuomioistuimen perustamisen YK:n turvaneuvostossa.

Kesäkuu 2015

3.6 Venäjän tukemat separatistit yrittävät vallata Mariinkan Donetskin ulkopuolella. Hyökkäykseen osallistuu satoja separatistitaistelijoita, mutta Ukrainan armeija onnistuu pysäyttämään hyökkäyksen. Kymmenet kapinallistaistelijat kaatuvat.

Toukokuu 2015

6.5.2015 Taistelut kiihtyvät jälleen kerran Ukrainan ja separatistien edustajien kokoustaessa Minskissä.

12.5.2015 Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry tapaa presidentti Putinin Sochissa. Kokous ei tuota tuloksia.

28.5.2015 Venäjän presidentti määrää armeijan rauhanajan miestappiot salaisiksi.

Huhtikuu 2015

13.4 Normandia-ryhmän ulkoministerit keskustelevat Minskin toisen tulitaukosopimuksen edistymisestä. Tulokset ovat laihat, taistelut ovat jatkuneet kautta rintamalinjan, ja myös sopimuksen kieltämiä raskaita aseita on käytetty.

24.4 Useat raportit osoittavat, että Venäjä on vahvistamassa sotilaallista läsnäoloaan Ukrainan rajan tuntumassa.

Maaliskuu 2015

7.3 Ukrainan armeija ja Venäjän tukemat separatistit aloittavat raskaan aseistuksen poisvetämisen rintamalinjalta Minskin sopimuksen mukaisesti. Raskasta kalustoa jää kuitenkin rintaman läheisyyteen ja sitä käytetään kevään ja kesän mittaan.

Helmikuu 2015

Taistelujen kiihtyessä kiihtyvät myös diplomaattiset ponnistelut tilanteen rauhoittamiseksi. Yhdysvaltain hallinnossa nousevat äänet, jotka vaativat Ukrainan hallituksen joukkojen aseistamista. Saksa ja Ranska yrittävät välittää uutta tulitaukoa.

6.2. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande tapaavat Moskovassa presidentti Vladimir Putinin.

11.2. Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajien tapaavat Minskissä keskustellakseen rauhansuunnitelmasta.

12.2. Neljän maan johtajat pääsevät sopuun uuden tulitauon periaatteista. Tulitauon on määrä alkaa 15. helmikuuta ja raskaiden aseiden vetämisen rintamalta kahden vuorokauden kuluessa tulitauon alusta. Taistelut jatkuvat kiivaina erityisesti strategisesti tärkeän Debaltseven kaupungin hallinnasta.

15.2. Tulitauon pitäisi alkaa mutta taistelut jatkuvat edelleen Debaltsevessa. Muualla konfliktialueella tulitauko näyttää aluksi pääosin pitävän.

18.2. Kiivaiden taistelujen jälkeen Ukrainan joukot vetäytyvät Debaltsevesta.

22.2. Kaksi ihmistä kuolee pommi-iskussa Harkovassa Euromaidanin muistotapahtumassa.

24.2. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo sotaa Ukrainaa vastaan epätodennäköiseksi. Britannian pääministeri David Cameron ilmoittaa lähettävänsä brittisotilaita Ukrainan armeijan neuvonantajiksi ja kouluttajiksi.

Tammikuu 2015

Taistelut itäisessä Ukrainassa kiihtyvät edelleen.

Separatistit ottavat haltuunsa suuren osan Donetskin lentokenttää ja uhkaavat saartaa Ukrainan joukot Debaltseven kaupungissa.

Separatistien arvioidaan kasvattaneen aluettaan 500 neliökilometrin verran sitten Minskin sopimuksen solmimisen.

Joulukuu 2014

26.12. Separatistit ja Ukrainan armeija vaihtavat satoja vankeja.

Marraskuu 2014

12.11. Sotilasliitto Nato syyttää Venäjän lähettäneen joukkoja, panssarivaunuja ja muuta kalustoa Itä-Ukrainaan.

14.11. Donetskin ja Luhanskin separatistialueilla pidetään vaalit, joita Ukrainan hallitus pitää Minskin suunnitelman vastaisina. Donetskin separatistialueen johtajaksi nimitetään Aleksands Zahartšenko ja Luhanskin alueen johtajaksi Igor Plotnitski.

Lokakuu 2014

26.10. Länsimieliset puolueet voittavat Ukrainan parlamenttivaalit. Uutta koalitiohallitusta aletaan muodostaa pääministeri Arseni Jatsenjukin johdolla.

31.10. Venäjä suostuu jälleen aloittamaan kaasuntoimitukset Ukrainaan EU:n välittämän sopimuksen nojalla.

Syyskuu 2014

5.9. Ukrainan hallituksen, Itä-Ukrainan separatistien, Venäjän ja Etyjin edustajat allekirjoittavat Minskin sopimuksen vihollisuuksien keskeyttämisestä.

Tulitauosta sovitaan, mutta sitä rikotaan toistuvasti syksyn aikana. Joka tapauksessa taistelut jähmettyvät pitkälti asemasodaksi.

24.9. Sotilasliitto Nato raportoi Venäjän vetäneen merkittävästi joukkojaan itäisestä Ukrainasta.

Elokuu 2014

Ilovaiskin kaupungissa saarroksiin jääneet Ukrainan joukot kärsivät pahoja tappioita. Separatistit ryhtyvät vastahyökkäykseen. Ukraina ja länsimaat sanovat separatistien saavan laajaa sotilaallista tukea Venäjältä.

25.8. Venäjän tukemat separatistit avaavat toisen rintaman Asovanmeren rannikolla, valtaavat Novoazovskin kaupungin ja uhkaavat Mariupolia.

26.8. Ukrainan hallitus esittelee nauhoitusta Ukrainassa vangituista venäläisistä sotilaista.

Heinäkuu 2014

Viikon mittaisen tulitauon jälkeen Ukrainan hallituksen joukot jatkavat hyökkäystä heinäkuussa.

Malesialaiskoneen jäänteitä pellolla heinäkuussa 2014.
Malesialaiskoneen jäänteitä pellolla Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014.Robert Ghementr / EPA

5.7. Ukrainan joukot onnistuvat valtaamaan symbolisesti tärkeän Slovjanskin kaupungin.

17.7. Malesialainen matkustajakone ilmeisesti ammutaan alas separatistien hallitsemalla alueella. 298 ihmistä kuolee. Separatistien epäillään ampuneen koneen alas.

Malesialaiskoneen tuhon aiheuttaman kansainvälisen järkytyksen oloissa Euroopan unioni ja Yhdysvallat laajentavat merkittävästi pakotteitaan Venäjää vastaan.

Kesäkuu 2014

Konflikti Itä-Ukrainassa kiihtyy. Tulitaukoyritykset jäävät lyhytaikaisiksi.

14.6. Separatistit ampuvat alas Ukrainan armeijan kuljetuskoneen Itä-Ukrainassa. 49 ihmistä kuolee.

20.6. Presidentti Porošenko julistaa viikon mittaisen yksipuolisen tulitauon.

23.6. Separatistit ilmoittavat noudattavansa tulitaukoa.

25.6. Venäjän parlamentti kumoaa päätöksen, joka antaa presidentille valtuutuksen käyttää sotilaallista voimaa Itä-Ukrainassa.

27.6. Ukrainan presidentti Petro Porošenko allekirjoittaa EU-assosiaatiosopimuksen.

Toukokuu 2014

2.5. Ukrainalais- ja venäläismielisten mielenosoittajien yhteenotot Odessan satamakaupungissa Mustanmeren rannalla johtavat ainakin 42 ihmisen kuolemaan, suurin osa kuolonuhreista on Ukrainan nykyhallinnon vastustajia, jotka saavat surmansa ammattiliittojen talon tuhopoltossa.

11.5. Donetskin ja Luhanskin separatistit järjestävät hallitsemillaan alueillaan kansanäänestykset.

12.5. Separatistit julistavat kansanäänestysten vahvistaneen väestön haluavan irrottautumista Ukrainasta.

25.5. Suurliikemies Petro Porošenko voittaa Ukrainan presidentinvaalit länsimielisellä kampanjalla. Monilla separatistien hallitsemilla alueilla äänestystä ei voida järjestää.

Ukrainan armeija laajassa sotaharjoituksessa 2.4.2014.
Ukrainan armeija laajassa sotaharjoituksessa 2.4.2014.Andrei Sinitsyn / EPA

Huhtikuu  2014  

Venäjämielisiä aseisteistettuja miehiä Luhanskissa 29.4.2014.
Venäjämielisiä aseisteistettuja miehiä Luhanskissa 29.4.2014. Zurab Kurtsikidze / EPA

Huomio kiinnittyy nyt itäiseen Ukrainaan, jossa nousee Venäjä-mielisiä mielenilmauksia ja hallintorakennusten valtauksia. Asemiehet ottavat hallintaansa osia Donetskin ja Luhanskin alueiden itäosista Venäjän rajalla. Tilanne alkaa kärjistyä sodaksi. Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan väkivallasta.

6.4. Venäläismieliset aktivistit valtaavat hallintorakennuksia Donetskin, Luhanskin ja Harkovan kaupungeissa vaatien kansanäänestystä itsenäisyydestä.

12.4. Asemiehet ottavat hallintaansa poliisiaseman ja turvallisuuspalvelun rakennuksen Slovjanskissa. Aseelliset valtaukset leviävät myös muihin Donetskin ja Luhanskin alueen kaupunkeihin.

15.4. Ukrainan istuva presidentti Oleksandr Turtšynov julistaa terrorisminvastaisen operaation separatisteja vastaan.

17.4. Kolme ihmistä kuolee Venäjä-mielisten separatistien ja Ukrainan armeijan joukkojen yhteenotossa Mariupolissa.

24.4. Ukrainan armeija ryhtyy hyökkäykseen Slovjanskiin. Ukrainan joukot ottavat kaupungintalon haltuunsa Mariupolissa.

Maaliskuu 2014

Maaliskuussa kriisin keskiö siirtyy Krimille, jossa partioivat tunnuksettomat asemiehet riisuvat aseista niemimaalla olevia ukrainalaisia joukkoja. Niemimaalla järjestetään kiistanalainen kansanäänestys Venäjään liittämisestä.

Pian sen jälkeen presidentti Vladimir Putin allekirjoittaa lain niemimaan liittämisestä osaksi Venäjää. Venäjän ja länsimaiden suhteet kiristyvät, ja EU ja Yhdysvallat asettavat henkilöpakotteita venäläisviranomaisia vastaan.

1.3. Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyy presidentti Vladimir Putinin pyynnön käyttää Ukrainassa olevia asevoimia.

3.3. Ukraina syyttää Venäjää lisäjoukkojen tuomisesta Krimille. Venäjän väitetään antaneen Ukrainan joukoille uhkavaatimuksen, jonka mukaan niiden on antauduttava tai kohdattava Venäjän hyökkäys.

16.3. Krimin niemimaalla järjestetään kansanäänestys liittymisestä Venäjään. Ukrainan hallitus ja länsimaat pitävät äänestystä laittomana.

17.3. EU ja Yhdysvallat asettavat pakotteita useita Venäjän ja Krimin aluehallinnon edustajia vastaan.

18.3. Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoittaa lain Krimin liittämisestä Venäjään.

Helmikuu 2014

Väkivallan kiihtyminen johtaa ensin EU:n välittämään sopuyritykseen ja sitten presidentti Viktor Janukovytšin syrjäyttämiseen. Tapahtumien kiivas tahti ei jätä paljon hengähdysaikaa, kun kuun lopulla tilanne sähköistyy Krimin niemimaalla, jossa asemiehet ottavat haltuunsa hallintorakennuksia.

18.2. Joukko mielenosoittajia yrittää marssia parlamenttitalolle, poliisi estää marssin ja erikoisjoukot hyökkäävät. Ainakin 18 ihmistä kuolee.

20.2. Kiovassa nähdään pahimmat väkivaltaisuudet lähes 70 vuoteen. Kahden vuorokauden aikana yhteenotoissa kuolee 88 ihmistä.

21.2. Presidentti Viktor Janukovytš ja kolme oppositiojohtajaa allekirjoittavat EU:n välittämän sopimuksen kriisin päättämiseksi. Sen mukaan maassa järjestetään ennenaikaiset presidentinvaalit ja maahan muodostetaan yhtenäishallitus.

22.2. Sopimus murenee nopeasti, kun presidentti Janukovytš katoaa, mielenosoittajat ottavat haltuunsa presidentinhallinnon rakennuksia ja parlamentti syrjäyttää Janukovytšin, joka myöhemmin ilmaantuu julkisuuteen Venäjällä.

23.2. Parlamentti antaa presidentin tehtävät tilapäisesti parlamentin uudelle puhemiehelle Oleksandr Turtšynoville, joka on oppositiojohtaja Julija Tymošenkon liittolainen.

27.2. Venäjä-mielinen aseistautunut joukko valtaa Simferopolissa sijaitsevan Krimin niemimaan alueparlamentin.

28.2. Venäjän armeijan joukot piirittävät kaksi lentokenttää Krimillä. Ukrainan sisäministeri syyttää Venäjää Krimin miehittämisestä.

Tammikuu 2014

16.1. Ukrainan parlamentti hyväksyy lait, jotka käytännössä kieltäisivät mielenosoitusten järjestämisen.

22.1. Kriisi vaatii ensimmäiset kuolonuhrit: kaksi ihmistä kuolee luodeista ja kolmas pudottuaan mielenosoituspaikan portilta.

Mielenosoittajat alkavat vallata hallintorakennuksia läntisessä Ukrainassa.

28.1. Pääministeri Mykola Azarov eroaa ja parlamentti kumoaa mielenosoitukset kieltävät lait.

Joulukuu 2013

Joulukuun alussa mielenosoittajat valtaavat Kiovan kaupungintalon ja perustavat telttaleirin Maidanille.

Noin 800 000 ihmistä osoittaa mieltään Kiovassa.

Marraskuu 2013

Ukrainan poliittinen kriisi puhkeaa, kun presidentti Viktor Janukovytšin hallitus ilmoittaa 21.11. luopuvansa valmistellusta vapaakauppa- ja lähentymissopimuksesta EU:n kanssa ja vahvistavansa sen sijaan siteitä Venäjään.

Pääkaupungissa Kiovassa Itsenäisyyden aukiolla eli Maidan Nezaležnostilla osoitetaan mieltä EU-suuntauksen puolesta.

Protestit kasvavat pian suurimmiksi sitten vuosien 2004–2005 oranssin vallankumouksen.

30.11. Poliisi yrittää voimatoimin kukistaa mielenosoitukset, mutta uutiskuvat väkivaltaisista otteista nostattavat suuttumusta ja kasvattavat protesteja entisestään.