1. yle.fi
  2. Uutiset

Miten käy valtionlainoille, kun markkinakorot alkavat nousta?

Helmikuun alussa tehtiin historiaa, kun Suomen valtion joukkovelkakirja meni kaupaksi kansainvälisille suursijoittajille miinuskorolla. Sijoittajat siis maksoivat siitä, että ottivat Suomen lainan salkkuunsa. Minkälaisen riskin sijoittajat ottivat, jos markkinakorot alkavat jossain vaiheessa nousta?

talous
Joukkovelkakirjojen arvo -grafiikka
Yle

Valtionlainojen koroista puhuttaessa on useimmiten kyse lainan arvon muutoksista jälkimarkkinoilla, ei niinkään lainan sijoittajille lupaamasta kuponkikorosta. Joukkovelkakirjoissa kiinteä kuponkikorko yleensä maksetaan sijoittajalle vuosittain, mutta pääoma vasta lainan juoksuajan päättyessä.

Joukkovelkakirjassa on nimensä mukaisesti useita sijoittajia, sillä lainat ovat suuria eikä kukaan halua ottaa yksin riskiä isosta lainasta. Lisäksi niillä käydään päivittäin hyvin aktiivista kauppaa jälkimarkkinoilla. Tällöin lainoille määritetään myös niin sanottu päivän arvo eli se hinta, jolla sijoittajat sillä hetkellä ovat valmiit lainan ostamaan.

Tämä arvostuksen muutos on se ”korko”, johon uutisteksteissä viitataan, kun puhutaan esimerkiksi Kreikan valtionlainojen korkojen nousseen yli kymmenen prosentin. Kuponkikorko ei ole muuttunut, mutta sijoittajien käsitys lainan riskistä on, ja se on pienentänyt lainan arvoa, jolloin sen arvoon viittaava korko on noussut.

Kuponki vastaan markkina

Toinen seikka, joka muuttaa joukkovelkakirjojen arvoa, on vallitseva korkotaso markkinoilla. Mekanismi toimii niin, että korkojen noustessa velkakirjan arvo laskee ja päinvastoin. Näin siis kaikki ne velkakirjat, jotka on ostettu viime aikojen nollan tuntumassa olevan korkotason aikana, menettävät arvoaan, jos korot alkavat nousta.

Toisin sanoen: Markkinakoron ollessa 2 % sijoittaja ostaa lainan, jossa on sama 2 %:n kuponkikorko. Viikkoa myöhemmin markkinakorko on noussut 3 %:iin, mutta lainan kuponki ei ole muuttunut: se on edelleen 2 %. Jos lainan myy jälkimarkkinoilla, siitä maksetaan juuri sen verran vähemmän, että uusi ostaja saa sille tuoton, joka vastaa korkeampaa markkinakorkoa.

Oheinen kuvio on yksinkertaistettu esimerkki siitä, miten 10-vuotinen joukkovelkakirja käyttäytyy, kun markkinakorot nousevat prosentin vuodessa viiden ensimmäisen vuoden aikana. Markkinakorkojen lähtötaso on nolla. Myös lainan kuponkikorko on asian esittämisen helpottamisen vuoksi nolla.

Viiden vuoden kuluttua, kun yleinen korkotaso on jo viisi prosenttia (ja laina on viiden vuoden päässä eräpäivästään), lainan arvo on alentunut lähes 20 prosenttia. Viimeiset viisi vuotta korkotaso pysyy esimerkissä vakiona viidessä prosentissa. Samalla lainan arvo alkaa hivuttautua takaisin kohti pääoman alkuperäistä määrää, koska sen sijoittaja lainasta eräpäivänä kuittaa.

Esimerkki on teoreettinen, sillä todellisuudessa nollakorkoinen laina olisi ollut sijoittajalle tappiollinen jo pelkän tavanomaisen inflaation vuoksi. Markkina-arvoon vaikuttavat myös monet muut tekijät, joista vähäisin ei ole liikkeellelaskijan maksukyky, kuten esimerkiksi Kreikan kohdalla on havaittu.

Ovatko markkinat aina oikeassa?

Miksi valtioiden lainoihin sitten sijoitetaan nyt jopa negatiivisella korolla, jos niihin sisältyy lähes varma riski arvon menetyksestä markkinakorkojen noustessa?

– Markkinat olettavat korkotason pysyvän matalana lähivuodet. Jos ne uskoisivat, että korkotaso lähtee vahvaan nousuun, niin sen pitäisi heijastua jo tämän hetken korkotasossa, jolloin pitkät korot eivät olisi lähellä nollaa, sanoo Nordean päästrategi Jan von Gerich.

Markkinoilla monesti myös arvioidaan korkojen suunta pieleen, mikä lisää entisestään velkakirjojen arvojen heiluntaa. Tällä hetkellä korkojen suuntaa on hankala arvioida myös siksi, että euroalueen keskuspankit aloittavat maaliskuussa valtion lainojen osto-ohjelmansa. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, paljonko ostot lopulta vaikuttavat lainamarkkinoihin.

– Korkojen noustessa sijoittaja voi vaihtaa sijoituksiaan juoksuajaltaan lyhyempiin lainoihin tai valita kiinteän kuponkikoron sijaan lainan, jossa on vaihtuva kuponki. Lainan markkina-arvon alentuminen ei kuitenkaan välttämättä aiheuta tappioita, jos lainaa ei tarvitse realisoida, jatkaa von Gerich.

Markkinoilla kuitenkin joku sijoittajista tekee voittoa ja toinen tappiota. Markkinakorkojen nopeahko nousu jossain vaiheessa aiheuttaa varmasti kirveleviä tappioita niille, jotka ennakoivat korkotason muutoksen väärin tai reagoivat siihen liian myöhään.

Toki tappioiden määrää lieventää se, että sijoittajien lainasalkuissa on joukkolainoja monilla eri maturiteeteilla, joten moni takavuosina otettu joukkolaina on korkojen alentumisen myötä kasvattanut arvoaan.

Valtioiden joukkolainamarkkinoiden koko on valtaisa. Pelkästään euroalueella niitä on liikkeellä noin kuuden tuhannen miljardin euron arvosta. Koko maailman mittakaavassa niiden arvo on noin 43 000 miljardia dollaria. Ei ihme, että niihin sijoittavia kiinnostavat jo promilleluokan muutokset koroissa.

Lue seuraavaksi