Ilmari Kiannon elämäntyö on helmikuussa esillä monin tavoin, teatterissa ja näköispainoksena

Juonnettu draamakonsertti Ilmari Kiannon elämästä nähdään helmikuussa Pulkkilassa ja Helsingissä. Rämsänrannan Runoruhtinas ei ole kuitenkaan ainut asia, joka on pinnalla Kiannon tuotoksiin liittyen.

kirjallisuus
Kolme miestä esittää Rämsänrannan Runoruhtinas draamakonsertin kohtausta.
Ilmari Kianto -seura ry

Viime toukokuussa Ilmari Kiannon syntymästä tuli 140 vuotta, mitä varten juonnettua Rämsänrannan Runoruhtinas -draamakonserttia alettiin tekemään jo muutama vuosi sitten. Alun perin suunnitelmissa oli tehdä ooppera, mutta ajatus supistui pienemmäksi draamakonsertiksi.

Teoksen säveltäjänä toiminut Risto Vähäsarja teki konserttia varten muun muassa Nälkämaan laulusta uuden sävellyksen. Kaikkiaan Rämsänrannan Runoruhtinaassa kuullaan 18 Vähäsarjan säveltämää laulua sekä kuusi Vexi Salmen runoa ja yksi Raija-Liisa Kiannon runo.

Rämsänrannan Runoruhtinas kertoo korpikirjailija Ilmari Kiannon elämästä ja konsertti sisältää niin pukudraamaa kuin kuorolaulua.

– Draamakonsertti lähtee liikkeelle Talvisodasta, jolloin Ilmari Kianto toivoi venäläisiltä sotilailta, että Turjanlinna säästettäisiin. Asian kuitenkin sai tietoonsa suomalainen sotilas tai upseeri, ja Kianto joutui sotaoikeuteen ja vankilaan. Myöhemmin Kianto armahdettiin ja Urho Kekkonen nosti uudelleen Kiannon arvostusta, Ilmari Kianto -seuran puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen kertoo.

– Esitys käsittelee myös Kiannon omalaatuisia piirteitä. Hänellä oli lukuisia avioliittoja ja avioliiton ulkopuolisia suhteita sekä liuta lapsia. Lisäksi käsitellään hänen nuorimman tyttärensä Raija-Liisa Kiannon elämää Turjanlinnassa.

Rämsänrannan Runoruhtinas -draamakonsertin kuoro.
Rämsänrannan Runoruhtinas -draamakonsertissa esiintyvät mm. Pekka Jauhonen, Meeri Keränen, Juha Vähäsarja, Lea Niskanen, Ludmila Julkunen, Martti Niskanen, Eija-Riitta Airo-Karttunen, Katri Kantola, Sisko Haataja ja Helena Vähäsarja-Haataja.Ella Karttimo

Jooseppi Kenkkusen eli Ryysyrannan Joosepin roolissa nähdään Esa Ruuttunen, joka kertoo draamakonsertin tekemisen olevan hauskaa.

– Olen ollut mukana aiemmin Risto Vähäsarjan produktioissa ja Runoruhtinas on yksi hienoimmista. Produktiossa on kiva henki, se on hyvin tehty, käsikirjoitus on toimiva ja humoristinen. Risto osaa tehdä hienoja ja kauniita melodioita.

Ruuttusen mukaan esitys on antoisa: se on tutustuminen Ilmari Kiannon elämään, josta voi löytää draamakonsertin kautta uusia asioita.

Kolmas näköispainos boheemisatiirista

Ilmari Kiannon elämäntyö on esillä myös muutoin kuin Rämsänrannan Runoruhtinaan muodossa. Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. ry (siirryt toiseen palveluun) on päättänyt ottaa Kiannon yhteiskunnallisesta boheemisatiirista K.H.P.V. Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunnasta uuden näköispainoksen.

Kustannusosakeyhtiö Otava kustansi kirjan ensimmäisen kerran vuonna 1925, eli tänä vuonna sen ilmestymisestä on kulunut tasan 90 vuotta. Perinneyhdistys ottaa siitä jo kolmannen näköispainoksen.

Ajattelimme ensiksi ottaa 300 kappaleen painoksen, mutta tulimme siihen tulokseen, että se ei riitä.

Timo Pakkanen

– Ajattelimme ensiksi ottaa 300 kappaleen painoksen, mutta tulimme siihen tulokseen, että se ei riitä. Nostimme määrän 700 kappaleeseen, mutta voi olla, että teetämme niitä enemmänkin. Niin saisimme kirjoja myös myyntiin, kyseistä teosta kun ei meinaa löytää enää mistään, Perinneyhdistyksen Bacchus Primus Inter Pares Timo Pakkanen kertoo.

Otava teki kirjasta kaksi painosta sen ilmestymisvuotena 1925. Elokuussa kirjaa painettiin 4 200 kappaletta ja vain kolme kuukautta myöhemmin vielä 2 400 kappaletta lisää.

Näköispainoksen lisäksi Perinneyhdistys järjesti Facebook-tempauksen, missä yhdistys kehotti kaikkia suomalaisia ja ulkomaalaisia nostamaan alkoholipitoisen juoma-astian kohtuullisten juomatapojen merkeissä 7. helmikuuta. Kyseisenä päivämääränä Kiannon kirjassa perustettiin Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunta tasan 90 vuotta sitten. Ihmisiä pyydettiin ottamaan tilanteesta kuvan ja lähettämään sen yhdistykselle, joka saa kuvia edelleenkin.

Kiantoa myös Savoy-teatterissa

Viime kesänä eri puolilla Kainuuta sekä Oulussa esitetty draamakonsertti nähdään vielä kahdella Ilmari Kiannon elämään tiukasti liittyvällä paikkakunnalla. Helmikuun 15. päivä konsertti esitetään Kiannon syntymäpitäjässä Pulkkilassa ja kolme päivää myöhemmin Savoy-teatterissa Helsingissä, missä Kiannon maallinen taival päättyi.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esitetyt näytökset ovat olleet menestyksiä. Kaikissa paikoissa oli niin paljon yleisöä kuin kuhunkin paikkaan mahtui.

Lasse Lyytikäinen

– Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esitetyt näytökset ovat olleet menestyksiä. Kaikissa paikoissa oli niin paljon yleisöä kuin kuhunkin paikkaan mahtui, ja Kajaanin Paltaniemellä sijaitsevassa Eino Leino -talossa näytös oli viime kesän menestynein esitys, Ilmari Kianto -seura ry:n puheenjohtaja Lasse Lyytikäinen mainitsee.

Helsingin esitykseen idea virisi viime kesän Kainuu Helsingissä -tapahtuman myötä, mutta Lyytikäisen harmiksi Savoy-teatterin esitys ei ole ennakkoon vetänyt samalla tavalla ihmisiä.

– Tähän mennessä lippuja on myyty alle 50, teatteriin mahtuu 700 ihmistä. Tilanne vaikuttaa katastrofaaliselta, mutta vaikka yleisöä ei tulisikaan, esitys vedetään laadukkaasti. On ollut hankalaa saada esitykselle näkyvyyttä. Pääkaupunkiseudulla toimiva Kainuu-seura tekee parhaansa, mutta yksin se ei pysty markkinoimaan esitystä riittävästi.

Kohtaus draamakonsertista Rämsänrannan Runoruhtinas.
Vasemmalta Esa Ruuttunen, Martti Niskanen, Juha Vähäsarja, Sisko Haataja, Helena Vähäsarja-Haataja ja Risto Vähäsarja.Ella Karttimo

Helsingin näytös ei kuitenkaan ole Lyytikäisen mukaan jäämässä viimeiseksi Runoruhtinaan esitykseksi.

– Emme ole vielä tehneet päätöksiä, että missä teosta esitetään seuraavan kerran. Yksi mahdollisuus olisi Kaukametsässä joko Kajaanin Runoviikon aikana tai sen jälkeen. Pyrimme myös kiertämään muuallakin Suomessa.

– Toiveena on lisäksi, että esitys olisi Kainuun ohjelmassa vuonna 2017, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Haluaisimme korostaa Kainuun merkitystä suomalaisen kulttuuri-identiteetin muodostumisessa, sillä Kiannon lisäksi muun muassa Eino Leino, Elias Lönnrot ja Veikko Huovinen ovat työskennelleet maakunnassa, Suomi 100 -juhlavuotta Kainuussa valmistelevassa toimikunnassa istuva Lasse Lyytikäinen kertoo.