Vanhusten määrä tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä

Väestö vanhenee kiivasta tahtia. Tällä hetkellä maailmassa elää 868 miljoonaa yli 60-vuotiasta, mutta vuonna 2050 määrä on noussut jo yli kahteen miljardiin - 21 prosenttiin maapallon väestöstä. Pohjoismaissa ovat vanhusten asiat kansainvälisen vertailun mukaan hyvin.

Ulkomaat
Maailman ikäpyramidi grafiikka.
Pienenevä syntyvyys ja pitenevä elinikä näkyvät väestöpyramidissa. Siinä, missä alle 30-vuotiaiden suuri määrä pullistaa nykyään pyramidin kantaa, vuonna 2040 pullistuma on noussut vanhempiin ikäluokkiin.Stina Tuominen / Yle, lähde: Yk:n raportti World Population Prospects 2012

HelpAge International on arvioinut (siirryt toiseen palveluun) sitä, miten hyvin eri maat selviävät väestön ikääntymisen haasteista. 96 maata on pantu paremmuusjärjestykseen vanhusten tulojen, terveyden ja sosiaalisten toimintamahdollisuuksien mukaan. Ei liene yllätys, että parhaiten vanhusten hoito ja hoiva sujuu rikkaassa Norjassa, ja heikoiten sisäisten levottomuuksien ja köyhyyden riivaamassa Afganistanissa.

Muutkin Pohjoismaat sijoittuvat listauksessa hyvin: Ruotsi on kakkostilalla, Islanti seisemäntenä, Tanska sijalla 12. Suomi löytyy sijalta 15.

Suomen ikäpyramidi
Suomen väestö on 25 vuoden kuluttua huomattavasti nykyistä vanhempaa.Stina Tuominen / Yle, lähde: Tilastokeskus

Pelkkä kansakunnan varallisuus ei silti määritä maiden sijoitusta. Esimerkiksi Meksiko on parantanut asemiaan huikeat 26 pykälää eläkejärjestelmän uudistuksen ansiosta, sijalle 30. Muun muassa Italia sijoittuu Meksikon taakse, sijalle 39.

Melkein kaikissa vertailun maissa on jonkinlainen eläkejärjestelmä. Osassa eläkettä karttuu vain kansalaisen oman säästämiskyvyn mukaan, mutta verovaroin kustannettu, sosiaalisin perustein jaettu eläke on otettu viime vuosina käyttöön muun muassa monessa Latinalaisen Amerikan maassa sekä Kiinassa.

Hyvästä kehityksestä huolimatta vain noin puolet maailman väestöstä saa aikanaan peruselintason takaavaa eläkettä. Verovaroin kustannettu eläke ei välttämättä riitä elämiseen, tai siihen on oikeutettu vain osa eläkeläisistä.

Euroopassakin enemmistö vanhuksista saa apua omaisiltaan

EU:n arvioiden mukaan enemmistö eurooppalaisista hoivaa tarvitsevista vanhuksista sai apua omaisilta, ystäviltä ja tuttavilta. Vain 8,4 miljoonaa kaikkiaan 20,7 miljoonasta hoitoa tarvitsevista eurooppalaisvanhuksista sai yhteiskunnan järjestämää hoitoa.

Perheenjäsenistä naiset kantavat suurimman taakan vanhusten hoivasta, mutta miehet muodostavat silti 39 prosenttia vanhusten epävirallisista hoitajista, ja osuus kasvaa. Miehet hoitavat iäkkäitä omaisiaan enemmän kuin lapsiaan, mikä selittyy osin sillä, että omaishoitajista valtaosan muodostavat vanhuksen puolisot.