Myös hallitus ajoi keskioluen laimentamista – vain keskustasta tuli syntipukki

Hallituspuolueet vaikenivat visusti hankkeestaan keskioluen laimentamiseksi, kun keskusta joutui linjaustensa takia some-hyökkäyksen kohteeksi.

Kotimaa
Olutlavoja Itäkeskuksen Lidlissä 19. tammikuuta.
Olutlavoja Itäkeskuksen Lidlissä 19. tammikuuta.Seppo Samuli / Lehtikuva

Oppositiopuolue keskustan vaaliohjelmassa ruokakaupoissa myytävä olut piti laimentaa 4,7:stä 3,7-prosenttiseksi. Keskusta joutui maanantaina rajuun myllytykseen taannoisten keskiolutlinjaustensa takia, vaikka kolmoskaljan lantraaminen on ollut osa myös Jyrki Kataisen (kok.) hallitusohjelmaan sisältyvää alkoholilain kokonaisuudistusta.

Hallituspuolueet ovat olleet viime päivät hiljaa omasta hankkeestaan keskioluen laimentamiseksi. Edes kristillisdemokraatit ei vaadi vaaliohjelmassaan oluen laimentamista. Raittiutta arvostava puolue viittaa vain häveliäästi alkoholilain kokonaisuudistukseen.

Alkoholilain uudistus on ollut hallituksessa SDP:n vastuulla. Keskioluen siirtämistä Alkoon ja ruokakauppaoluen laimentamista käsiteltiin alkoholilakia valmistelleessa työryhmässä. Jo asian valmistelu sai kansan tuomion, josta saivat osansa peruspalveluministerit Maria Guzenina ja Susanna Huovinen. Demarit ovatkin nyt keskustan kaljakohun yhteydessä yrittäneet väistää koko asian.

Kokoomus unohti hallituksen viinalinjan

Pääministeripuolue kokoomus on julkisuudessa ajanut täysin toisenlaista linjaa kuin Kataisen hallitusohjelman kirjaus. Alkoholilain kokonaisuudistus jätettiinkin kesällä Alexander Stubbin (kok.) hallitusohjelmasta vedoten uudistuksen työläyteen.

Kansanedustajista erityisesti Jaana Pelkonen (kok.) on esittänyt viinien myynnin siirtämistä ruokakauppoihin. Kokoomuslaiset kaipaavat keskieurooppalaista juomakulttuuria ja vastustavat turhia rajoituksia.

Kokoomus on saanut yllättävää tukea perussuomalaisilta, joka on pistänyt pääministeripuoluetta paremmaksi. Perussuomalaisten mielestä ruokakaupoista pitäisi voida ostaa viinien lisäksi myös nelosolutta. Tätä ajaa perussuomalaisten varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä, joka on profiloitunut puolueen sosiaalipoliittisena asiantuntijana.

– Tarpeettoman tiukka sääntely ei toimi eikä ratkaise alkoholipoliittisia ongelmia, Mäntylä sanoi perussuomalaisten lehden Suomen Uutisten haastattelussa maanantaina.

Ruokakauppojen viini lisäisi kuolemia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) kokoomuksen ja perussuomalaisten alkoholipolitiikka tyrmätään. Erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan alkoholin kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on kiistaton yhteys.

Jos keskiolutta myytäisiin vain Alkossa, alkoholihaitat vähenisivät Mäkelän mukaan lähes kymmenen prosenttia. Sen sijaan ei ole arvioita, minkä verran alkoholihaitat lisääntyisivät, jos viinejä ja nelosolutta ryhdyttäisiin myymään ruokakaupoissa. THL:n erikoistutkija veikkaa, että haitat kasvaisivat vähintäänkin kymmenellä prosentilla nykyisestä.

– Alkoholihaittoihin kuolee nykyisin 2 500 suomalaista ja alkoholihaittoja hoidetaan sairaaloissa kymmeniätuhansia tapauksia vuodessa, ynnää Mäkelä.

Alkoholista johtuvien sairauspoissolojen vuoksi menetetään vuosittain noin kaksi miljoonaa työpäivää. Lisäksi alkoholiongelmat syrjäyttävät työelämästä koko ajan tuhansia veronmaksajia.

Alkoholihaittojen vuoksi 11 500 suomalaista on ennenaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, THL:stä muistutetaan.

Jos alkoholin saatavuus lisääntyisi kokoomuksen ja perussuomalaisten haluamaan suuntaan, alkoholiin kuolisi Mäkelän arvion mukaan satoja suomalaisia enemmän vuosittain. Myös työkyvyttömyys lisääntyisi selvästi.

Mistä selkosille kossua, jos viinakaupat vähenisivät?

Viinahaittojen arvioidaan maksaman Suomelle miljardi euroa. Laskutavasta riippuen tämä on noin puolet kestävyysvajeesta, joka pitäisi tukkia tulevalla vaalikaudella.

Alkoholin myynnin järjestelyillä olisi myös monia taloudellisia vaikutuksia. Jos ruokakaupat saisivat myydä viiniä ja väkevää olutta, yli 5 000 vähittäisliikettä saisi niistä lisää liikevaihtoa. Nykyisin viinejä ja oluita myy 350 Alkoa.

Muutoksen jälkeen viinakauppoihin jäisi lähinnä väkevien myynti. Jos Alkon juomavalikoimat supistuisivat väkeviin juomiin, myymäläverkkoa jouduttaisiin supistamaan rankasti kannattavuussyistä, erikoistukija Mäkelä sanoo.

Tulilinjalla olisivat varsinkin pienet, syrjäseutujen Alkot.

– Moni joutuisi hakemaan väkevät juomat nykyistä kauempaa, erikoistutkija Mäkelä ennustaa.

Juttua päivitetty 11.2. klo 8.30.

Juttua täsmennetty 11.2. klo 10.37 SDP:n peruspalveluministerien roolin osalta. Ministerit eivät tehneet virallista esitystä keskioluen siirtämisestä Alkoon ja ruokakauppaoluen laimentamista.

Korjattu klo 11.50: Keskustan vaaliohjelmassa mainittiin, että kaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuus olisi enintään 3,7 prosenttia eikä 3,5, kuten jutussa alun perin sanottiin.

_Täsmennetty 12.2.klo 14.10 THL:n erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan ei ole tutkittuja arvioita, minkä verran viinien ja nelosoluen ruokakauppamyynti lisäisi alkoholihaittoja. Hän veikkaa, että haitat lisääntyisivät vähintään kymmenellä prosentilla. _