Antiikin ajan tekstejä lisää julki? – Tutkija jännittää uutta tekniikkaa

Italialaistutkijat ovat kehittäneet uuden kuvantamistekniikan, jolla pystytään lukemaan pahasti hiiltyneitä, antiikin aikaisia papyruksia. Suomalaistutkija odottaa innolla, tuovatko uudet tutkimukset lisätietoa länsimaisen kulttuurin juurista.

tiede
Palanen vanhaa papyrysta.
Palanen vanhaa papyrysta.Karen L. King

Kreikkalaisen filologian emeritusprofessori Jaakko Frösén on jännittynyt. Olotila johtuu tammikuussa julkaistusta selvityksestä, jossa italialaistutkijat kertoivat kehittäneensä uuden tekniikan, joka pystyy lukemaan Napolin lähellä sijaitsevan Herculaneumin huvilan vielä lukemattomat, pahasti hiiltyneet papyrusrullat.

Tarkemmin kyseessä on uusi röntgenkuvantamistekniikka. Tutkijoiden mukaan menetelmä onnistuu ensimmäistä kertaa tekemään sellaisen kerroskuvauksen, joka ei vain erottele papyrusrullien kerroksia toisistaan, vaan jonka avulla voidaan myös lukea useita papyrukseen kirjoitettuja kirjaimia.

– Pääsemme suoraan alkuperäisiin teksteihin, ja varsinkin Herculaneumin kohdalla pääsemme suoraan antiikin kreikkalaisen filosofin ja runoilijan Filodemoksen teksteihin. Hän ilmeisesti toi itse omat kirjansa nykyisen Jordanian alueelta Herculaneumiin, Frösen valaisee paikan papyrusten historiaa.

Uutta tekniikkaa on tarvittu, koska papyrusrullat ovat nykyisin niin hauraita, että ne saattavat murentua pienestäkin kosketuksesta. Lisäksi papyrukselle kirjoitettiin aikoinaan noella, joten kirjaimien erottaminen mustaksi muuttuneista papyruksista on vaikeaa.

– Papyruksessa yhden millimetrin matkalla saattaa olla kymmenenkin kerrosta, kuvailee itsekin papyruksia tutkinut Frösén Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Suurin osa rullista jo tutkittu

Herculaneumin kaupunki hautautui mutaan ja laavaan vuonna 79, kun Vesuvius-tulivuori purkautui. Paikalla on tehty arkeologisia tutkimuksia 1700-luvulta lähtien.

Herculaneumin papyrukset ovat erittäin arvokkaita, koska paikka on ainoa säilynyt antiikin aikainen kirjasto. Sieltä löytyneet papyrusrullat ovat peräisin lähinnä aavikkoalueelta Egyptistä.

On kuitenkin vielä arvoitus, voiko Herculaneumin kääröistä löytyä jotain vielä niin merkittävää uutta tietoa, joka muuttaisi tutkijoiden käsitystä länsimaisen kulttuurin juurista.

Frösén muistuttaa, että tuhannesta Herculaneumin rullasta on jo avattu noin 800 kappaletta. Nyt tutkittavissa jäljelle jääneissä papyruksissa voi olla Frösénin mukaan edelleenkin vain Filodemoksen tekstejä.

– Toivottavasti nyt on saatu läpimurto. Minä ainakin odotan jännityksellä mitä tuleman pitää, Frösén sanoo.