Näin Kreikan velat jakaantuvat

Euroalueen valtiovarainministerit ja Kreikan uusi johto keskustelevat illalla Brysselissä Kreikan velkatilanteen hoidosta. Neuvottelupöydällä on muun muassa Kreikan pelastuspaketin jatko. Maan velkataakka on noin 316 miljardia euroa.

Kotimaa
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis.Aris Messinis / AFP

Kreikan talouskriisin juuret ulottuvat aikaan ennen euroa. Totuus Kreikan talouden huonosta tolasta paljastui Euroopan unionille kuitenkin vasta vuonna 2009, kun Kreikan antamat taloustiedot osoittautuivat vääriksi. Maalla oli velkaa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna lähes tuplasti EU:n asettamaan 60 prosentin rajaan nähden.

Euroopan maat tulivat ensimmäistä kertaa Kreikan avuksi keväällä 2010. Ensin Kreikalle myönnettiin hätälainoja ja toukokuussa EU-maat pääsivät sopuun Kreikan ensimmäisestä tukipaketista.

Vajaat kaksi vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2012 euromaat päättivät Kreikan toisesta tukipaketista.

Kreikan velkataakka on 316 miljardia euroa, joka on grafiikassa jaeteltu kuuteen eri lohkoon.
Yle Uutisgrafiikka

Suomen valtiovarainministeriön mukaan Kreikalla oli loppuvuodesta 2014 velkaa noin 316 miljardia euroa.

Suurimpina velkojina ovat tukipaketteja antaneet EU- ja euromaat. Kreikan uusi hallitus on halunnut, että velkaa leikataan ja velkaehdoista neuvotellaan. Lainaehdot ovat nyt jo Kreikalle hyvin edulliset.

Kreikan hallituksen odotetaan esittävän tänään oman ehdotuksensa lainaohjelman jatkosta.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan keskuspankin EKP:n ja kansallisten keskuspankkien lainat ovat Kreikan velkataakasta noin 17 prosenttia. Julkisuudessa Kreikan hallitus on vakuuttanut pitävänsä kiinni näiden lainojen maksusta jatkossakin. Tämä on Kreikan talouden kannalta tärkeää, jotta se voi saada jatkossakin lainaa.

Yksityisen velan osuus Kreikan lainoista on noin 58 miljardia euroa. Kreikka pystyi viime vuonna jo jälleenrahoittamaan yksityisiä lainojaan. Nyt poliittinen epävarmuus on jälleen sulkenut yksityiset lainahanat. Markkinaehtoisista lainoista noin 15 miljardia on lyhyitä alle 12 kuukauden lainoja ja loput pitkiä.

Kreikan velka-asteen arveltiin lähtevän laskuun

Kreikan velka-aste esitettynä graafisesti käyränä.
Yle Uutisgrafiikka

Kreikan velka-aste, eli velan suuruus suhteutettuna bruttokansantuotteen kokoon, on jo lähes 180 prosenttia. Velka-asteen nopeaan nousuun on vaikuttanut myös bruttokansantuotteen roima lasku. BKT:n laskiessa velka-aste nousee, vaikka euromääräinen laina itsessään pysyisi samana.

IMF:n mukaan positiivisia merkkejä Kreikan velan taittumisesta on jo nähtävissä ja Kreikan velkasuhde olisi kääntymässä laskuun vuonna 2012 asetetun tavoitteen mukaisesti. Muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ovat sanoneet julkisuudessa, että Kreikka selviäisi nykyisellä säästökuurilla velkavelvoitteistaan.

Kreikan uusi vasemmistohallitus on kuitenkin vannonut pitävänsä kiinni vaalilupauksistaan ja höllentävänsä maan talouden säästökuria. Kreikka on ehdottanut koko lainapaketin uudelleenjärjestelyä. Suomen valtiovarainministeriön mukaan Kreikan uudella hallituksella ei ole kuitenkaan toistaiseksi ollut konkreettista ehdotusta nykyisen järjestelyn tilalle.

Kreikan pelastusohjelma loppuu nykysopimuksen mukaan helmikuun 28. päivänä. Euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit ja Kreikan johto kokoontuvat tänä iltana Brysseliin keskustelemaan Kreikan pelastuspaketin jatkosta. Valtiovarainministeri Antti Rinne on saanut eduskunnalta mandaatin jatkaa Suomen osalta neuvotteluja vanhoilla ehdoilla, kunhan Suomen velvoitteet ja vastuut eivät kasva.

Aihetta puidaan myös ensi viikolla euroryhmän kokouksessa.

Kreikka-pakettien lainaehdot ovat erittäin edulliset

Pelastuspakettien lainaehtoja on viilattu jo aikaisemmin Kreikalle suopeaksi niin, ettei niissä valtiovarainministeriön mukaan ole enää merkittävää löysäämisen varaa.

Ensimmäinen paketti on EU-maiden ja Kreikan kahdenvälisiä lainoja. Sen osuus Kreikan velasta on noin 53 miljardia euroa.

Velkaan on neuvoteltu 10 vuoden lyhennysvapaa, jonka ajalta Kreikka maksaa lainastaan vain korkoa. Lainan marginaalikorkoa on laskettu jo aiemmin alaspäin 0,5 prosenttiin. Sen päälle maksettavaksi tulee kolmen kuukauden euribor-korko. Euribor-korot ovat parhaillaan ennätysalhaiset, kolme kuukauden korko on liiikkunut 0,05 prosentin tuntumassa.

Toinen paketti on maksettu Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta. Näitä lainoja Kreikalle on myönnetty noin 142 miljardin euroa.

Kreikalla on 10 vuoden lyhennysvapaa myös tähän velkaan. ERVV:n maksama korot lisätään velkasummaan, eli Kreikka alkaa maksaa lainasta kertyneitä korkoja vasta vuonna 2023.

Lainojen maturiteetti on keskimäärin 32,5 vuotta, eli niin kauan Kreikalle on annettu maksuaikaa nykyisillä lainaehdoilla. Maksuaikojen pidentämistä on väläytelty julkisuudessa yhdeksi mahdolliseksi lievennykseksi, mutta tästäkään ei ole vielä konkreettista esitystä.

Suomen kokonaisvastuut Kreikan lainoista ovat yli 7 miljardia euroa.