Taloyhtiöt laiskoja perimään yhtiövastikkeita – edes viivästyskorkoa ei peritä

Kun taloudellinen tilanne on heikko, on osakkeenomistajalla suuri kiusaus jättää yhtiövastike maksamatta. Isännöintiliitto kannustaa taloyhtiöitä perimään maksamatta jääneen vastikkeen heti, huomautusmaksulla ja viivästyskorolla varustettuna.

Kotimaa
Kerrostaloja.
Mikael Juntunen / Yle

– Mitään varsinaista tilastotietoa ei ole. Mutta kyllä sen huomaa, että kun on tiukemmat ajat, niin vastikkeet jätetään maksamatta, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm.

Furuhjelmin mukaan taustalla on taloyhtiöiden omat käytännöt: asukkaiden annetaan laiminlyödä vastikkeita joidenkin kuukausien ajan, eikä huomautusmaksuja tai viivästyskorkoja peritä.

– Silloin toki jos oma talous on tiukka, niin taloyhtiöltä saa tällaista lyhytaikaista lainaa halvalla. Varmasti se houkuttelee hyödyntämään sitä vaihtoehtoa.

Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa kolmeksi vuodeksi

Taloyhtiöiden pitäisikin seurata vastikemaksujen laiminlyöntejä kuukausittain. Rästeihin tulisi reagoida samantien ja periä maksamatta jääneistä vastikkeista viivästyskorkoa.

– Hallitus voi myöskin päättää, että peritään jonkinlainen huomautusmaksu jossain vaiheessa. Yleensä suositellaan, että tällainen päätös tehdään ihan yhtiökokouksessa, että kaikki osakkaat myöskin tietää, että meillä ollaan tiukkoja vastikkeenmaksun kanssa, ja jos se laiminlyödään, niin siitä seuraa jotain, Furuhjelm sanoo.

Jos omistaja ei ole huomautuksista huolimatta maksanut vastikkeita pariin-kolmeen kuukauteen, joutuu taloyhtiö turvautumaan hallintaanottoon. Se tarkoittaa, ettei omistaja saa käyttää asuntoaan, vaan taloyhtiö vuokraa sen ulkopuoliselle. Vuokratuotoilla taloyhtiö voi kuitata kertyneet saatavat.

– Silloin laitetaan varoitus, että huoneisto voidaan ottaa yhtiön haltuun kolmeksi vuodeksi, mikäli asukas ei maksa näitä erääntyneitä vastikkeita. Jos ei maksua edelleenkään tule, niin yhtiökokous kutsutaan kokoon hallituksen toimesta ja yhtiökokous voi silloin päättää, että asunto otetaan yhtiön hallintaan.

"On taloyhtiöitä, jotka ovat päättäneet, että se on 30 euroa per kirje"

Isännöitsijä Martti Lokka Mikkelin Kiinteistöpysäkistä vakuuttaa, että vastikkeiden maksua seurataan tarkasti. Vuokranvalvoja kuittauttaa maksetut vastikkeet joka kuukauden lopussa, ja isännöitsijä lähettää karhukirjeen, jos kaksi kuukautta on mennyt maksamatta. Kolmannen kuukauden jälkeen taloyhtiön hallitus lähettää varoituksen.

– Ensimmäisestä muistutuksesta ei peritä huomautusmaksuja, koska syynä saattaa olla inhimillinen virhe. Mutta on meillä taloyhtiöitä, jotka ovat päättäneet, että se on 30 euroa per kirje, sanoo Lokka.

Myös viivästysmaksu peritään, jos tilanne etenee hallintaanottoon saakka. Lokan mukaan hallintaanottoon edenneet asunnot ovat usein sellaisia, joissa asuu vuokralainen. Omistaja siis kerää vuokratulot, mutta jättää tarkoituksella vastikkeet maksamatta.

Jos omistaja asuu asunnossaan itse, voi taustalla olla monenlaisia tekijöitä.

– Se ei ehkä ole tahallista, vaan siellä on ehkä väärät elämänasenteet ja saattaa tulla ikäviä, yllättäviä tilanteita, joista ei selvitä. Mutta silloinkin, kun on etukäteen yhteydessä ja sopii maksusuunnitelmaa, niin valtaosan kanssa kyllä pärjää.

Jos rahat eivät riitä vastikkeeseen, Lokka kannustaa olemaan heti yhteydessä taloyhtiöön. Silloin pyritään toimimaan niin, että uutta rästiä ei synny. Omistaja voi saada esimerkiksi puoli vuotta aikaa maksaa kertynyt rästi taloyhtiölle.

Taloyhtiön muut asukkaat voivat joutua rästien maksumiehiksi

Taloyhtiöille vastikerästit ovat tiukka paikka, koska menot ja tulot on budjetoitu tarkasti eikä ylimääräistä rahaa useinkaan ole.

– Taloyhtiön kassa saattaa joutua välillisesti koetukselle. On jopa jouduttu keräämään ylimääräisiä hoitovastikkeita muilta, että kassassa on riittänyt raha kaukolämpö-, vesi- ja muiden laskujen maksamiseen, Lokka kertoo.

Toisinaan hallintaanottokaan ei riitä kattamaan taloyhtiölle koituneita kuluja.

– Se on sitten eri asia, saako taloyhtiö kaikki remonttikulut ja erääntyvät vastikkeet hallintaanoton aikana kasaan. Niitäkin tapauksia on, että näin ei ole käynyt. Yhtiöillä on aina nämä perinteiset perintäkeinot käytössä, ulosotto ja huoneiston pakkomyynti ulosottokaupassa.

Näin järeät keinot ovat Lokan mukaan Etelä-Savossa harvinaisia.

– Yleensä sinne asti ei mennä. Huuto.netistä kävin katsomassa huutokauppojen osalta, niin olikohan kolme vastaavaa Etelä-Savossa tällä hetkellä.