Yhä harvempi nuori joutuu koulukotiin – ongelmat eivät silti ole vähentyneet

Esimerkiksi Muhoksella sijaitsevan Pohjolakodin johtajan mukaan nuoret pääsevät koulukotiin usein liian myöhään. Taustalla on usein lukuisia sijoituksia.

Kotimaa
nuorten jalkoja
Heikki Haapalainen / Yle

Koulukotiin tulevien nuorten määrät ovat hieman laskeneet. Koulukodeista arvellaan, että ainakin osin se johtuu valtion säästöistä.

– Viime vuoden aikana oli näkyvissä, että kysyntä oli tavallista vähäisempää. Viime syksynä kysyntä oli poikkeuksellisen hiljaista, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen.

Sama on huomattu myös muhoslaisessa Pohjolakodissa.

– Sijoituksia pyritään välttämään niiden kalleuden takia. Tuloikä nousee, ja meillä vietettävä aika on lyhentynyt, sanoo Pohjolakodin johtaja Kari Matela.

Sijoituksia pyritään välttämään niiden kalleuden takia.

Kari Matela

Matela sanoo, että nuoret päätyvät koulukotiin "valitettavan myöhään".

– Taustalla on ollut 3–4, joskus kymmenenkin sijoitusta. Koulukoti on viimesijainen vaihtoehto. Ennen kuin tähän päädytään, aikaa on kulunut ja nuori on varttunut. Monia mahdollisuuksia on menetetty.

Matila sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa koulukotipaikkoja on monta kertaa enemmän kuin meillä.

Matela sanoo, että säästöt näkyvät myös muuten: esimerkiksi siinä, että koulukodeissa asuvat lapset eivät saa tarpeeksi psykiatrin palveluita. Nuorista ei myöskään huolehdita tarpeeksi järjestelmällisesti ja pitkään sen jälkeen, kun he pääsevät koulukodista aikuistuttuaan. Matelan mukaan paljon jää esimerkiksi sen varaan, millaisen sosiaalisen verkoston nuori on onnistunut muodostamaan ennen itsenäistymistään.

Jopa 12–13-vuotiaita

Suurin osa Pohjolakotiin tulevista nuorista tulee entistä vanhempina, mutta joukossa on yhä enemmän myös harvinaisen nuoria, jopa 12–13-vuotiaita lapsia. Matila sanoo, että osa heistä on maahanmuuttajia, jotka ovat saattaneet tulla Suomeen jopa ilman vanhempiaan. THL:n Salminen sanoo, että hän ei ole kuullut, että muihin koulukoteihin olisi viime aikoina tullut erityisen paljoa lapsia.

Koulukotiin ei päädytä ilman vakavia ongelmia. Usein taustalla on hallitsematonta käyttäytymistä tai vaikeat kotiolot.

– Syitä on monia, mutta on tyypillistä, että syitä on kasautunut, Matila sanoo.

Koulukoti on voinut myös pilata elämän

Koulukotien olot olivat ennen karut. Sosiaali- ja terveysministeriö on tilannut selvityksen lastensuojelun sijaishuollon, kuten koulukotien epäkohdista, väkivallasta ja kaltoinkohtelusta 1930–1980-luvuilla.

Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen on tutkinut koulukodeissa 1940–1980-luvuilla kaltoinkohdeltuja. Hänen mukaansa koulukodit muistuttivat ennen vankiloita. Ruumiillinen työ oli kovaa ja pilasi monien terveyden. Puuronen kertoo, että monet haastatelluista sanovat koulukodin pilanneen koko elämän.

Viihtyy siellä, se on paljon itsestä ja omasta asenteesta kiinni.

Nikson Ibrahimi

– Sitä uudemmiltakin ajoilta on tarinoita, jotka antavat ymmärtää, että asiat eivät ainakaan kaikissa koulukodeissa ole hyvällä alalla.

Puurosen mukaan koulukotien ongelmana on myös se, että voivat olla "rikollisuuden korkeakouluja", joissa pikemminkin opitaan huonoja tapoja kuin päästään niistä eroon.

Pohjolakodissa pari vuotta ollut 17-vuotias Nikson Ibrahimi sanoo kuitenkin viihtyneensä ja päässeensä jaloilleen koulukodissa.

– Viihtyy siellä, se on paljon itsestä ja omasta asenteesta kiinni.

Hän lähtee Pohjolakodista sunnuntaina. Aiemmin hän oli sijaiskodissa, josta hän sanoo lähteneensä hölmöyttään. Hän sanoo, että hänelle koulukotiin pääseminen oli hyvä asia.

– Aluksi tuntui, että joutui. Nyt tuntuu, että pääsi.