Näkökulma: Suomenkin parlamentilla on ylähuoneensa

Professorit käyttävät veto-oikeuttaan tärkeissä päätöksissä, kirjoittaa Ylen poliitikan toimittaja Kimmo Henriksson.

politiikka
Eduskuntasali.
Yle

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hiden asettui tiistaina Verkkouutisissa samalle kannalle kuin akatemiaprofessori Kaarlo Tuori toissa viikolla Ylellä: sote-uudistus on eduskuntapuolueiden yhteisesityksenäkin niin paljon ristiriidassa perustuslain takaaman kuntien itsehallinnon kanssa, että eduskunta ei pysty sitä muuttamaan tarpeeksi perusteellisesti saadakseen sen läpi yksinkertaisella enemmistöllä ennen vaaleja. Toisin sanoen Kataisen-Stubbin hallituksen viimeinenkin suurhanke jämähtäisi seuraavan hallituksen uudelleen valmisteltavaksi.

Hiden ei pidä todennäköisenä sitä, että asiassa turvauduttaisiin poikkeuslakiin, vaikka periaatteessa eduskunta voi viiden kuudesosan enemmistöllä säätää kolmessa päivässä vaikka mustan valkoiseksi, sanoivat väriopin asiantuntijat mitä tahansa. Se ei olisi kuitenkaan perustuslain hengen mukaista, ja keinoa on suurissa asioissa käytetty viimeksi vuonna 1973, kun presidentti Urho Kekkosen toimikautta pidennettiin neljä vuotta. Asia oli toki vähän toisenlainen kuin pysyvä kuntien itsehallintoon puuttuminen.

Erikoista on se, että keskustan ajamista vaaleilla valituista maakuntahallituksista, jotka voivat organisoida sosiaali- ja terveyspalvelut, voidaan säätää tavallisella lailla. Perustuslain 121. pykälä säätää vain, että kuntien itsehallinnon muodoista voidaan säätää lailla. Näin vaikka maakuntahallinto saisi Ruotsin mallin mukaan verotusoikeuden.

Kotikunta–maakunta-malli haiskahtaa suurille hallituspuolueille kuitenkin liian keskustalaiselta. Ja kuten sanottua, aikakaan ei riitä uuteen lainsäädäntöön.

Huolimatta poliittisesta närkästyksestä niin hallituksessa kuin oppositiossakin Hiden ja Tuori sekä heidän kaksi kollegaansa, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Olli Mäenpää ja Turun yliopiston Veli-Pekka Viljanen perustuslakivaliokunnan pysyvinä asiantuntijoina muodostavat tällä hetkellä eräänlaisen parlamentin ylähuoneen, jolla on veto-oikeus tärkeimpiin päätöksiin. Kansanedustajat perustuslakivaliokunnassa asettuvat harvoin vastahankaan, jos ylähuone on yksimielinen, kuten nyt alkaa vaikuttaa.

Vuonna 1987 valittu perustuslakivaliokunta teki kuitenkin poikkeuksen: se kannatti presidentin suoraan kansanvaaliin siirtymistä vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa. Monet ovat pitäneet päätöstä sodanjälkeisten eduskuntien tyhmimpänä ratkaisuna.

Kimmo Henriksson
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja