"Epäonnistumisen ja armon välissä on sisu"

Petri Tammisen Meriromaani sai alkunsa parin vuoden takaisesta laivaturmasta Italian rannikolla. Costa Concordian kapteenin seikkailu liian lähellä rantaa ja laivan uppoaminen kiinnostivat Tammista. Tässä onnettomuudessa oli hänen mielestään enemmän syyllisyyttä ja epäonnistumista kuin lääkäri määrää.

kirjallisuus
Petri Tamminen.
Kirjailija Petri Tamminen on kirjoittanut romaanin epäonnisesta merikapteenista, jonka jalkojen alta laiva toisensa jälkeen uppoaa. Tamminen on Nadjan ja Sepon vieraana Aamun kirjassa.

Meriromaani on viisas ja hauska kirja merikapteeni Vilhelm Huurnasta, joka uransa aikana upotti viisi laivaa. Huurna oli tunnollinen, rehti ja hyvä ihminen. Muut ihmiset käyttivät häntä hyväkseen, eikä kukaan arvostanut häntä, ei edes hän itse. Siitä huolimatta Huurna jaksoi yrittää uudestaan ja uudestaan aina seuraavaan epäonnistumiseen saakka.

Epäonnistuminen on teema, jota Tamminen sanoo tutkineensa kirjoittaessaan romaaniaan.

– Mietin, minkä takia epäonnistuja on niin armoton. Siitä löysin jotain suomalaista. Minusta epäonnistumisen ja armon välissä on sisu. Jos syyttää olosuhteita, se on selittelyä. Tämä estää meitä sanomasta, että tavoitteet olivat vääriä. Jos suomalainen ei onnistu, sisua ei ole tarpeeksi, sanoo Tamminen.

Petri Tammisen tuotannossa häpeä, syyllisyys ja epäonnistuminen ovat toistuvia aiheita.

– Häpeä ja syyllisyys ovat riittämättömyyttä, paljastumisen pelkoa ja kauhua. Se on kaikkea semmoista, mistä autiolla saarella elävä ihminen ei tietäisi mitään. Jos sinne tulisi muita ihmisiä, hän alkaisi heti tuntea häpeää ja syyllisyyttä siitä, miten on elämänsä järjestänyt, sanoo Tamminen.

Kirjan kapteenin tapaisia ihmisiä ei Tammisen mukaan arvosteta työelämässä. Hän epäileekin, että työelämässä ihmisiä arvostetaan sen mukaan miten tuuliviiri heilahtaa.