Näkökulma: Korruptio ja veronkierto – maan tapa Espanjassa?

Espanjassa valtaeliitin korruptio saa aikaan suurta suuttumusta. Mutta kyseessä on jäävuoren huippu koko yhteiskunnan käytännöistä, kirjoittaa Madridista Jyrki Palo.

Ulkomaat
Jyrki Palo
Jyrki PaloYle

Espanjalaisen El País -lehden toimittaja kävi juttumatkalla kotimaansa korpiseuduilla. Aihe oli päivänpolttava: kaikkialle ulottuva poliittinen korruptio. Seudun paikallispamppuja oli juuri pidätetty.

Kylän lounasbaarissa tarjoilija kysyi, mikä summa laskuun laitetaan. Toimittaja vastasi, että pannaan vaan se, mitä lounas maksoi.

Mutta ystävällinen tarjoilija tyrkytti, että kyllä hän voi laittaa laskuun isommankin summan, jos asiakas niin haluaa.

Madridissa toimittaja kirjoitti tarkkasilmäisen jutun. Ei vain poliittisesta korruptiosta, vaan myös maan tavasta – kiitos ystävällisen tarjoilijan.

Johtavan eliitin väärinkäytöksetovat saaneet aikaan suuria otsikoita espanjalaislehdissä. Ne raivostuttavat Espanjan talouskriisin uhreja.

Kun pyydän kuitin kolmen euron ostoksesta, kioskinpitäjä pelkää, että kyseessä on verottajan kontrolli-isku

Mutta ei ole salaisuus, että kyseessä on eräänlainen jäävuoren huippu koko yhteiskunnan vanhoista käytännöistä.

Espanjan harmaa talous on arvioiden mukaan ehkä yli 20 prosenttia bruttokansantuotteesta – euroissa se olisi peräti yhtä paljon kuin Suomen koko bruttokansantuote.

Nyt kriisissä kuria ja valvontaa on kiristetty.

Veroministeri Cristobal Montoro jaksaa patistaa, että on päästävä irti vanhasta tavasta kysyä asiakkaalta: "Tehdäänkö alvilla vai ilman alvia?".

Madridissa tulee nykyään pyytämättä nenän eteen kassakuitti kahvikupillisestakin – ainakin jos asiakas ei ole tuttu.

Kun lehtikioskilla pyydän kuitin kolmen euron ostoksesta, kioskinpitäjä hamuaa kuittivihkoa esiin hermostuneena. Hän selvästi pelkää, että kyseessä on verottajan kontrolli-isku.

Pienemmillä paikkakunnilla kuittivihot eivät ole joka paikkaan löytäneet. Mutta ministeri Montoron mukaan verovilppiä paljastettiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 12 miljardin euron arvosta.

Oikeistohallitus muistuttaa, että kaikki poliittiset johtajat eivät ole väärinkäyttäneet asemaansa.

Monesti verollinen palkka on vain virallinen palkka. Lisät maksetaan niinsanotusta b-kassasta

Monet kuitenkin ovat. Hallitsevan kansanpuolueen omissa oikeusjutuissa on kyse lahjustenotosta, kynnysrahoista, laittomasta puoluerahoituksesta ja veronkierrosta.

Jaettiinko maata johtavassa puolueessa pimeitä palkanlisiä kirjekuorissa – tai sikarilaatikoissa? Itse asiassa se ei kuulosta espanjalaisen korvissa niinkään tavattomalta, vaikka hulppeat summat suututtavat.

Monesti verollinen palkka on vain virallinen palkka. Lisät maksetaan erikseen niinsanotusta b-kassasta – kuten kansanpuolueessa tiettävästi tehtiin.

Valtaan pyrkii nyt uusi vasemmistoradikaali puolue Podemos. Se lupaa korjata yhteiskunnan vääryydet ja panna rikkaat maksamaan veronsa.

Mutta kuinka ollakaan, Podemos-johtajien omista veroasioista on jo löytynyt vaikka mitä epäselvyyksiä.

Itse pääsihteerin Pablo Iglesiasin kerrotaan laskuttaneen tv-ohjelmistaan kaksi tuhatta euroa verolla ja kolme pimeästi. Iglesias kiistää, mutta maksaja vannoo, että niin meneteltiin.

Podemosin talousmies Juan Carlos Monedero taas sai Venezuelan hallitukselta konsulttipalkkiona puoli miljoonaa dollaria, mutta maksoi Espanjaan vain osan veroista. Hän on sen myöntänyt.

Muitakin väärinkäytösepäilyjä puidaan. Podemos ei ole istunut vielä päivääkään vallassa, mutta sen johto on jo skandaalien tahraama.

Toisaalta ei se tunnu Podemosin kannatusta heikentävän. Moni kriisissä köyhtynyt haluaa rankaista vallassa olleita.

Ja kukapa Espanjassa nyt puhdas olisi.