Minskin laiha anti: Hengähdystauko Ukrainan sotaan

Moskovan kirjeenvaihtajamme Liisa Lehmus arvioi Minskin kokouksen antia. Aseiden jyly saattaa vaieta, mutta pysyvään rauhaan on vielä matkaa.

Ulkomaat
Vladimir Putin,  François Hollande, Angela Merkel ja Petro Porošenko neuvottelevat Minskissä
Vladimir Putin, François Hollande, Angela Merkel ja Petro Porošenko neuvottelivat Minskissä keskiviikkona.Mykola Lazarenko / EPA

Yli 15 tuntia kestäneiden neuvotteluiden jälkeen näytti siltä, että Venäjän presidentti haluaa päästä kotiin. TV-kameroiden eteen ilmestyi väsyneen oloinen presidentti Vladimir Putin, joka ilmoitti, että Minskissä on sovittu tulitauon alkamisesta.

– Olemme sopineet tulitauon alkamisesta. Se alkaa sunnuntaina 15. helmikuuta, Putin ilmoitti laajalle toimittajajoukolle Minskissä.

Minskissä sovittiin siitä, että kapinalliset vetäytyvät viime syyskuussa sovitulle tulitaukolinjalle. Kapinalliset ovat edenneet viime viikkoina Itä-Ukrainassa ja Minskin sopu tarkoittaa sitä, että he joutuvat vetäytymään valtaamiltaan alueilta viime syksyn tulitaukolinjalle.

Venäjä sietää kapinallisten vetäytymisen

Mutta Venäjän kannalta tappio ei ole suuri ja se ilmeisesti painosti kapinalliset hyväksymään vetäytymisen, mitä nämä ennakkoon vastustivat. Venäjä hyväksyi kapinallisten vetäytymisen, koska se pystyy jatkossakin tarvittaessa puuttumaan Ukrainan tilanteeseen. Rajakysymykseen kun ei löydetty Minskissä ratkaisua.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko ilmoitti Minskin neuvottelujen jälkeen, että Ukrainan Venäjän vastaisen rajan pitäisi olla kokonaan Ukrainan armeijan hallinnassa vuoden loppuun mennessä. Sitä ennen edessä on monta epävarmaa kuukautta, jolloin tilanne voi kääntyä suuntaan jos toiseen.

Nykyisin Venäjä-mielisten kapinallisten hallussa on useita raja-asemia Itä-Ukrainassa ja niiden kautta Ukrainan raja itään, Venäjälle on ollut avoin. Venäjä on kiistänyt koko konfliktin ajan tukevansa Itä-Ukrainan kapinallisia. Sotilasliitto Naton mukaan Ukrainan sotaan on osallistunut tuhansia venäläissotilaita. Ukrainan presidentti on sanonut, että maassa on jopa 9 000 venäläissotilasta.

Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan johtajat sopivat myös kunnioittavansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista itsemääräämisoikeutta. Vaatimus on tärkeä mille tahansa suvereenille valtiolle. Presidentti Poroshenko on vaatinut Venäjää koko konfliktin ajan kunnioittamaan Ukrainan rajoja.

Kiperä rajakysymys ratkaisematta

Kun rajakysymystä ei Minskissä ratkaistu, vaatimus Ukrainan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta voi jäädä sanahelinäksi.

Venäjä vaatii myös, että Ukrainan pitäisi neuvotella suoraan kapinallisten kanssa maan tulevaisuuden ratkaisemiseksi. Ukrainalle Venäjän vaatimus on mahdoton, koska se pitää kapinallisia terroristeina.

Venäjän presidentti kehotti Minskissä Ukrainan sodan osapuolia aloittamaan poliittisen prosessin pysyvän rauhan aikaansaamiseksi.

Kun Ukrainan raja itään yhä vuotaa, Venäjä haluaa katsoa lähikuukausina, että Ukrainan sisäpoliittinen kehitys todella lähtee sen hyväksymään suuntaan. Voi myös olla, että Venäjälle riittää se, että Ukrainan sisäpoliittinen tilanne jää epävakaaksi ja, että se pystyy jatkossakin puuttumaan maan asioihin. Lopullista rauhaa Minskin sopimus ei tuo vaan se suo hengähdystauon sodan koettelemille ukrainalaisille.