Kieli keskellä suuta terveysväitteiden kanssa – älä usko kaikkea

EU määrittelee, millaisia terveysväittämiä voi käyttää esimerkiksi ravintolisien ja luontaistuotteiden markkinoinnissa. Luontaistuotekauppiaat ovat tyytyväisiä siihen, että direktiivi selkiyttää tuotteiden markkinointia. Internetin keskustelupalstoilla vilisee kuitenkin katteettomia terveyslupauksia, joita luontaiskauppiaskin joutuu oikomaan lähes päivittäin.

Kotimaa
D-vitamiinia apteekin hyllyssä.
Yle

Tämä tuote häätää hiivan. Kapselit parantavat niveloireita. Juo tämän pullon sisältö, se estää suolitulehduksia ja infektioita, ja kaupan päälle laihdut takuuvarmasti.

Yllä mainitut terveysväitteet ovat kiellettyjä tuotteiden markkinoinnissa, mikäli väitteiden tueksi ei ole osoittaa riittävän laajaa tutkimustietoa. Kuluttaja kuitenkin törmää toinen toistaan hulvattomampiin terveysväitteisiin varsinkin internetin keskustelupalstoilla. Vaatii melkoista medialukutaitoa erottaa väitteistä asiattomat.

Sallittujen lista ilahduttaa luontaistuotealaa

EU:n komission direktiivi kieltää perusteettomien terveysväittämien käytön markkinoinnissa. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto tutkii lääkkeellisiä markkinointiväittämiä ja pitää listaa sellaisista väittämistä, joita on lupa käyttää.

– EU:n sallimien terveysväittämien lista tuntui taivaan lahjalta, sillä pelkäsimme, että direktiivi kieltää kaiken informaation jakamisen, toteaa fytonomi eli koulutettu luontaistuoteneuvoja Timo Kosonen Lappeenrannan Life-luontaistuotekaupasta.

– Pelisäännöt harmonisoivat alaa, koska nyt puhutaan samoilla termeillä, Kosonen kiittelee.

EU:n mukaan sallittua on esimerkiksi kertoa, että kalsiumi ja D-vitamiini ehkäisevät vaihdevuosi-iässä olevien naisten osteoporoosia. Tätä väitettä voi kuitenkin käyttää vain niiden tuotteiden markkinointiin, joissa päivittäisannoksessa on vähintään 400 milligrammaa kalsiumia ja 15 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Sallittujen terveysväittämien lista on lyhyt, ainakin jos sitä vertaa kiellettyjen terveysväittämien määrään. Vuonna 2012 julkaistulla ensimmäisellä sallittujen terveysväittämien listalla on pari sataa väittämää. Listalle päätyneet terveysväittämät läpäisivät selvitykset, joissa tutkittiin tuhansien väittämien katteellisuus.

Sallittujen terveysväittämien lista kasvaa pikku hiljaa, koska virasto tutkii jatkuvasti uusia terveysväittämiä.

Fytonomi kumoaa päivittäin nettiväittämiä

Luontaistuotteiden ja ravintolisien myyjät markkinoivat tuotteitaan kieli keskellä suuta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo alan markkinointia, ja direktiivin noudattamatta jättämisestä seuraa vähintään huomautus.

Esimerkiksi aloe vera -pohjaisia tuotteita myyvä Forever-verkosto opastaa jälleenmyyjiään välttämään kokonaan terveysväittämien käyttöä tuotteiden myyntitilanteissa.

Luontaistuotteiden pakkausmerkintöjä on Suomessa mukautettu direktiiviin ja markkinointi on pääosin solahtanut luvallisten väittämien varaan. Verkossa leviäviä väittämiä on kuitenkin hankala suitsia.

– Asiakas on ennen kauppaan tuloaan useimmiten hankkinut internetistä tietoa tuotteista, joiden uskoo auttavan oireisiinsa. Miltei päivittäin joudun toppuuttelemaan asiakkaita, jotka uskovat kaiken, mitä netistä ovat lukeneet. Verkossa on tietysti saatavilla tutkimuksiin perustuvaa, näytöllistä tietoa. Ikävä kyllä siellä on kuitenkin myös paljon huuhaata, fytonomi Timo Kosonen sanoo.