Voiko sinisen valon hurma olla silmien turma?

Monen työ on yhtä ruutujen tuijottamista, ja sama tahti jatkuu vapaa-ajalla. Fysiikan oppien mukaan sininen valo on lyhytaaltoista ja siten verkkokalvoille haitallista. Voivatko lukemattomat ledimme tehdä silmissämme peruuttamatonta tuhoa?

Kotimaa
Silmä.Silmän näkökentässä voi välillä näkyä kummia.
Arja Lento / Yle

Viime vuonna fysiikan Nobelin palkinto myönnettiin japanilaiselle tutkijaryhmälle, joka onnistui runsas 20 vuotta sitten kehittämään sinistä valoa tuottavan diodin, eli sinisen led-valon.

Sininen led-valo oli edellytys valkoisen valon tuottamiselle, joten keksintö mahdollisti monenlaiset keveät ja kätevät valonlähteet, kuten energiaa säästävät led-lamput ja tietenkin tietokoneiden, televisioiden ja myöhemmin älykännyköiden ja tablettien ledinäytöt.

Niin voimakasta sinistä led-valoa on ihan mahdotonta edes kuvitella.

Tutkimusprofessori Kari Jokela

Ja nyt, tuon keksinnön ansiosta – tai sen vuoksi – suuri osa meistä tuijottelee sinistä valoa tuottavia näyttöjä ison osan päivästä.

Sinisestä valosta tehty monenlaisia tutkimuksia. Sen epäillään haittaavanlasten yöunta (siirryt toiseen palveluun), koska sepiristää (siirryt toiseen palveluun).

Valona se on lyhytaaltoista ja suurienergistä – voiko se olla myös silmille haitallista?

Auringon sininen valo

Tablettia luetaan hämärässä.
Silmälääkärin mukaan näyttö ei ole silmille yhtä konkreettinen asia kuin kädessä pidettävä paperi: räpyttely voi unohtua ruudun tarkassa tuijottelussa, ja silloin silmät kuivuvat.Hanna Lumme

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela tyrmää täysin näytöissä käytettävien led-valojen haitallisuuden.

– Hyvin voimakkaalla, silmän sisään tulevalla valolla on verkkokalvovaikutuksia, mutta silloin puhutaan hyvin voimakkaasta valosta, siniset led-valot voi unohtaa siinä yhteydessä kokonaan – niin voimakasta sinistä led-valoa on ihan mahdotonta edes kuvitella.

Jokelan mukaan valon aallon pituudella on suuri merkitys verkkokalvojen fotobiologiseen vaikutukseen, samoin altistumisajalla.

– Sininen valo on lyhytaaltoista ja sen vaikutus verkkokalvolle säteilymielessä on suurempi pitkässä altistuksessa kuin pitempi aallonpituuksisten eli punaisen suuntaan tulevien valojen.

Esimerkiksi häikäisy suojaa silmiä tehokkaasti: koska se on epämiellyttävää, ihminen suojautuu, ja vaaralliselle valolle on vaikea altistua.

Tutkimusprofessorin mukaan elinympäristössämme on vain yksi vaarallinen valonlähde: aurinko.

– Vaikka sen valo näyttää valkoisenkeltaiselta, sieltä tulee voimakasta sinistä valoa. Auringon tuijottaminen suoraan useita kymmeniä sekunteja pidempään on erittäin haitallista.

Paperi on näyttöä todellisempi

Näön tarkastamisessa käytetty taulu, jossa on eri suuntiin olevia kirjaimia.
Jyrki Valkama / Yle

Jos sinisen valon haitallisuutta kysytään silmälääkäriltä, Timo Kalimalla on kaksi vastausta: kyllä ja ei.

Kaliman mukaan haitallisuuteen vaikuttaa valon energian määrä, toisaalta etäisyys, jolla se silmään tulee. Näyttöjen osalta Kalima ei ole huolissaan, koska EU huolehtii kansanterveydestä. Ennen kuin tuote pääsee markkinoille, vaaditaan kattavat tutkimukset ja testaukset.

Kun laittaa silmät kiinni, tietää, millä etäisyydellä paperi on, mutta harva pitää näyttöä reunoista kiinni.

Silmälääkäri Timo Kalima

– Mitään katastrofia ei ole tullut esille. Led-valoja on ollut eri muodoissaan jo vuositolkulla käytössä, ja niiden energiamääriä pyritään koko ajan pienentämään. Merkittävät ja massiiviset haitat olisivat kyllä jo paljastuneet lupamenettelyn tutkimuksissa.

Kaliman mukaan tutkimusten tulokset eivät silti tarkoita, etteikö jotain pientä silmäriesaa voisi pitkäaikaisessa käytössä tulla esille – ja monille tuleekin, sen on neljä vuosikymmentä silmiä hoitanut lääkärikin huomannut.

– Näyttö ei ole niin konkreettinen asia kuin A4, jota voimme ottaa molemmista reunoista kiinni. Kun laittaa silmät kiinni, tietää, millä etäisyydellä paperi on, mutta harva pitelee näyttöä reunoista kiinni. Eli joudumme enemmän käyttämään silmien kolmiomittausmenetelmää tarkennukseen, ja tämä rasittaa jonkin verran silmää.

Monta syyllistä

Kaliman mukaan rasitus hidastaa silmän räpytysrefleksiä, joka on oleellisen tärkeää silmän voitelun kannalta. Kalima ei silti suoraan syytä silmienkuivumisestanäyttöpäätetyöskentelyä – taustalla on niin yksilöllisiä kuin muuta ympäristöä koskevia syitä.

– Kyynelnesteen erityksen laatu ja määrä huononee kaikilla ikäännyttäessä, lisäksi osan silmät soveltuvat näyttöpäätetyöskentelyyn muita huonommin. Lisäksi naisia sorretaan tässäkin asiassa: hormanaalisista syistä pikkutytön ompelukoneöljy muuttuu isolla tytöllä suolaveden ja liiman yhdistelmäksi, eikä se enää voitele silmää kovin hyvin.

Keinokyyneleet ovat puhtaasti voiteluaineita.

Silmälääkäri Timo Kalima

Kyynelrauhasen toimintaa on Kaliman mukaan mahdotonta korjata, ja koska vaiva on yleinen, apteekin hyllyt ovat täynnä jos jonkinmoista keinokyyneltä. Lääkäri ei näe niiden käytössä haittoja.

– Ne ovat puhtaasti voiteluaineita, ja niitä voi käyttää surutta todella paljon – ja nyky-yhteiskunnassa niitä on monen pakkokin käyttää.

Näyttöjen tuijotus ei silti ole Kaliman mukaan ainoa syypää silmien kuivumiseen.

– Elinympäristömme on täynnä ylitehokasta ilmastointia. Kun uusia ja hienoja toimistotiloja rakennetaan, katossa poltetaan valtavat määrät watteja valaistukseen ja ilmastointia on niin, että tukka heiluu. Ne aiheuttavat silmiin monta negatiivista seikkaa, mutta kaikki yhdistetään näytön katseluun.

Silmänpohjan paljastava maisema

Silmien sanotaan olevan sielun peili. Syvälle silmään katsomalla lääkärikin voi saada potilaastaan selville erittäin paljon. Silmänpohjassa nimittäin verisuonet näkyvät paljaina – ainoana paikkana koko elimistöstä.

Silmänpohjasta voidaan päätellä koko elimistön verenkiertoelimistön tila.

Silmälääkäri Timo Kalima

– Niistä voidaan päätellä koko elimistön verenkiertoelimistön tilan: suonien kalkkeumat, verenpaine- ja sokeriaineenvaihdunnanmuutokset, munuaisten toiminnan, aivopaineen nousun, merkit kasvaimista tai harvinaisista sairauksista. Sairauksien diagnostiikassa silmänpohja on suuri aarreaitta.

Silmän pinnalta sen sijaan voidaan nähdä ärsytysoireiden, kuten allergioiden, lisäksi tunnetiloja.

– Säikähtäminen tai taistelureaktio näkyy pupillin suurentumisena, joka liittyy addrenaliinitason nousuun. Sen sijaan esimerkiksi lemmenviestit perustuvat luomien, kulmakarvojen ja kasvojen ilmeisiin – silmämunassa ei kovin maireata muutosta nähdä.

Kaliman mukaan silmien ilme kertoo usein paljon enemmän kuin sanallinen ilmaus. Tulkintaa lääkäri pitää kuitenkin taitolajina – sitä ei lääketieteellisessä opeteta.

Timo Kalimaa ja Kari Jokelaa haastatteli Esko Pulliainen.