1. yle.fi
  2. Uutiset

Testaa asutko ahtaammin kuin naapurisi – Otaniemen teekkareilla Suomen niukimmin neliöitä

Suomessa on suuret erot asumisväljyydessä eri postinumeroalueiden välillä. Yle teki Tilastokeskuksen aineiston pohjalta asumisväljyyslaskurin, jolla voit verrata oman kotisi neliöitä naapurustosi, kotikuntasi ja koko maan vastaaviin lukuihin.

talous
Mies seisoo asunnon keittiössä.
Helsinkiläisellä asumisväljyys oli vuonna 2013 keskimäärin 34,2 neliötä.Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tarkastele asumisväljyyttä valitsemalla postinumeroalue.Lähde: Tilastokeskus: Talouksien koko ja elämänvaihe 2013, 11.2.2015, Asuntokunnat ja asuntoväestö asumisväljyyden mukaan, 12.2.2015

Espoossa on Suomen suurimmat erot asumisväljyydessä – ainakin jos mittarina käytetään postinumerokohtaista asuinneliöiden rankinglistaa.

Tilastokeskuksen mukaan kaikista ahtaimmin vuonna 2013 asuttiin Espoon Otaniemessä, jossa asukkaat saivat tyytyä keskimäärin 24,2 neliöön. Lukemaa selittää se, että Otaniemessä asuu paljon opiskelijoita pienissä soluasunnoissa.

Puolestaan merellisessä Suvisaariston kaupunginosassa asutaan toiseksi väljimmin koko Suomessa. Suurten omakotitalojen ja huviloiden kaupunginosassa on asuinneliöitä keskimäärin 63,3 per henki.

– Suvisaaristossa ei asu paljoa lapsiperheitä, sillä palvelut ovat matkan päässä. Tonttikoko on siellä suuri, joten asunnotkin ovat suuria, arvioi tutkimuspäällikkö Ritva Helminen-Halkola Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksiköstä.

Suvisaaristo on poikkeuksellinen kohde siinä mielessä, että asuinväljyyttä on paljon, vaikka alueen neliöhinnat ovat korkeita.

Lapsiperheitä jää kantakaupunkiin

Suomessa ahtain asuminen keskittyy pääkaupunkiseudulle, jonne väestö tungeksii töiden perässä ja opiskelemaan. Ahtaasti asutaan esimerkiksi Etu-Vallilan ja Sörnäisten kaltaisilla vanhoilla kivitaloalueilla. Kallion alue on ollut perinteisesti sisääntuloväylä monille Helsinkiin muuttaville.

Toisaalta asuinneliöitä on niukasti myös Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa, jonne on rakennettu paljon uusia, neliöhinnoiltaan kalliita asuntoja.

– Uusi trendi on, että lapsiperheet asuvat kaupungissa ja siellä pysytään aika pitkään. Tämä voi johtaa asumisahtauden lisääntymiseen, arvioi tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Kaupunkiaktiivi Mikko Särelä perheineen muutti isosta asunnosta Espoosta pikkukolmioon Helsingin Kallioon. 56 neliön kaksio muutettiin kolmioksi siirtämällä keittiö osaksi olohuonetta. Viiden hengen perhe kertoo viihtyvänsä niukoista neliöistä huolimatta.

– Keskusta-asuminen toimii loistavasti lasten kanssa. Meillä on tästä noin sata metriä lähimpään leikkipuistoon, kaksivuotias jaksaa kävellä päiväkotiin ja ratikalla pääsee käymään kaikkialle, minne lasten kanssa oikeastaan tarvitsee mennä, Särelä sanoo.

Särelä arvelee, että moni ruuhkavuosia elävä vanhempi arvostaa nykyään vapaa-aikaa enemmän kuin lisäneliöitä. Keskustassa etäisyydet työpaikoille ovat lyhyet, joten aika ei hupene työmatkoihin.

Maalaiskylät väljimpiä

Kaikista väljimmin Suomessa asutaan postinumerotarkastelun perusteella Kuhmoisissa sijaitsevassa Harmoisten kylässä. Siellä neliöitä on henkeä kohden jopa 65,4.

– Harmoisten kylässä on vähän asukkaita. Talot ovat pääsääntöisesti vanhoja suuria maalaistaloja, kertoo kylässä asuva yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Ossi Simola (kok.).

Väljien asumisneliöiden alueita ovat myös Savonlinnassa sijaitseva Ala-Särkilahti-Piojärvi sekä Oriveden Längelmäki.

Myös kaupunkien ulkopuolella on kuitenkin ahtaiden neliöiden postinumeroalueita, kuten Sodankylän Vuojärvi (28,1 m2) ja Muhoksen Leppiniemi (28,4 m2). 1940–1960-luvuilla rakennettu Leppiniemen alue on suojelukohde. Arkkitehdin suunnittelema miljöö sijaitsee Pyhäkosken voimalaitoksen kupeessa.

Lue seuraavaksi