Helsinkiläiskotien ahtaus ei juuri helpota – Enonkoskelaisille rutkasti lisäneliöitä parissa vuosikymmenessä

Suomalaiset pakkaantuvat pienehköihin asuntoihin kasvukeskuksiin, joissa on tarjolla työtä ja opiskelupaikkoja. Syrjäseudun ihmiset asuvat entistä väljemmin väestökadon takia. Tutkijan mukaan pääkaupunkiseudulla asuntopula on ratkaistava ennen kuin asuntojen kokoa voidaan kasvattaa. Tarkista oman kuntasi asumisväljyys jutun lopussa olevasta taulukosta.

talous
Kerrostaloja.
Helsinkiläisellä asumisväljyys oli vuonna 2013 keskimäärin 34,2 neliötä.Yle

Asumisväljyyden kehityksessä on tuntuvia eroja nopean kaupungistumisen takia. Helsinkiläiskodeissa on nyt asuintilaa henkeä kohden vain 3,6 neliömetriä enemmän kuin 1980-luvun lopussa, kertoo Tilastokeskus. Samassa ajassa Etelä-Savossa enonkoskelaiset ovat saaneet peräti 17,8 lisäneliötä per henkilö.

Onko Enonkoskelle siis rakennettu iso liuta suurikokoisia omakotitaloja? Valitettavasti tilastoissa näkyvät lisäneliöt selittyvät pitkälti muuttotappiolla. Töitä on liian vähän.

– Outokummun kaivoksen lakkauttaminen 1990-luvulla painaa kunnassa vieläkin, kertoo Enonkosken kunnanjohtaja Kari Kuuramaa.

Helsingin asumisväljyyden vähäinen kasvu viittaa puolestaan työmarkkinoiden imuun ja liian vähäiseen asuntotuotantoon.

– Väestöä tulee lisää, ja asuntoja tuotetaan sen verran kuin pystytään, mutta asumisväljyys ei kuitenkaan kehity. Sen sijaan syrjäseudulla samaa asuntokantaa asuttaa nykyään aiempaa vähemmän ihmisiä, se luontevasti kasvattaa asumisväljyyttä, kuvailee Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Henrik Lönnqvist.

Helsinkiläisellä oli lattiaa jalkojensa alla vuonna 2013 keskimäärin 34,2 neliötä. Vain Pohjanmaalla sijaitsevassa pienessä Luodon kunnassa asutaan ahtaammin (siirryt toiseen palveluun).

Asuinneliöiden kasvu 1989-2013
Yle Uutisgrafiikka

Ahtaus yleistyy uudestaan?

Asumisväljyys on koko maan tasolla parantunut vuosikymmenien ajan. Vuonna 1960 (siirryt toiseen palveluun) suomalaisella oli 14,3 neliötä asuinpinta-alaa henkeä kohden. Vuonna 2013 neliöitä oli jo 39,8.

Väljyyttä on tullut lisää, kun aiempaa useammalla on varaa isoon asuntoon, perheiden koko on pienentynyt ja omakotitalojen keskipinta-ala on noussut.

Suomi on pikkuhiljaa saavuttamassa länsinaapurin asumisväljyyden. Ruotsin tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ruotsalaisilla oli henkeä kohden 42 neliötä vuonna 2012. Helsinki ja Tukholma alkavat olla lähes yhtä väljiä, tai ahtaita, asua.

Kehityksestä huolimatta Suomen kasvukeskuksissa ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on kääntynyt uudestaan kasvuun vuoden 2006 tienoilla. Tilanne näkyy selvimmin pääkaupunkiseudulla.

– Meille tulee kaupunkeihin aika paljon maahanmuuttajaväestöä. Suuremmat perhekoot voivat johtaa ahtauden lisääntymiseen. Toinen syy voi olla se, että lapsiperheet eivät ihan samassa mitassa hakeudu kaupunkiseutujen reunalle. Eli lapsiperheet asuvat aika ahtaasti, Lönnqvist sanoo.

Asuinneliöitä henkeä kohden 2013
Yle Uutisgrafiikka

Tilastokeskuksen mukaan ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on lähtenyt kasvuun pääkaupunkiseudun lisäksi myös esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Ajan kanssa myös kaupunkeihin syntyy nykyistä väljempää asuntokantaa. Nykyisessä äärimmäisen nopeassa muutosvaiheessa olemme pakotettuja tuottamaan äkkiä paljon asuntoja, mikä johtaa siihen, että tuotamme pieniä asuntoja, Lönnqvist arvioi.

Lönnqvistin mukaan pääkaupunkiseudulla täytyy ensiksi kyetä tuottamaan riittävä määrä asuntoja. Asuntojen koko on vielä toissijainen kysymys.

– En väheksy kysymystä asuntojen koosta ja laadusta. Mutta ensiksi pitää ratkaista määrällinen kysymys, että saadaan asuntoja joihin ihmiset voivat muuttaa. Sitten ajan kanssa on ratkaistava kysymys siitä, että miten asuntokantaa kehitetään väljempään suuntaan.

Alla olevasta taulukosta voit vertailla asumisväljyyden kehitystä Suomen kunnissa. Kirjoita haluamasi kunnan nimi suurennuslasin viereiseen kenttään. Voit myös testata, miten paljon ahtaammin tai väljemmin asut kuin muut omalla asuinalueellasi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Asumisväljyyden kehitys kunnittain vuosina 1989–2013

Voit järjestää tietoja sarakeotsikoista.Lähde: Asuntokunnat ja asuntoväestö asumisväljyyden mukaan, 12.2.2015