Kännykän näpelöiminen auton ratissa nelinkertaistaa onnettomuusriskin

Älypuhelimet ovat kasvava turvallisuusriski liikenteessä, kun älypuhelinten käyttö yleistyy ja nuoret intensiivikäyttäjät tulevat ajokortti-ikään. Joka toinen alle 25-vuotias lukee some-viestejä ja tekstareita autoa ajaessa, ja heistä kolmannes ottaa samalla valokuvia tai kuvaa videoita.

tiede
Kuski ajaa autoa puhelin kädessä.
Yle

Liikenneturvan mukaan neljä kymmenestä suomalaisautoilijasta on joutunut liikenteessä vaaratilanteeseen matkapuhelimen käytön takia. Matkapuhelimen yhteydestä liikenneonnettomuuksiin ei Suomesta löydy tutkimuksia, mutta Liikenneturvan suunnittelijan Petri Jääskeläisen mukaan ulkomainen tutkimusnäyttö ei jätä epäilylle sijaa: yhteys kolarien ja älykännyköiden välillä on kiistaton.

– Tekstaavan kuljettajan peräänajon riski on kuusinkertainen. Kansainvälisissä tutkimuksissa keskimääräinen riskitason nousu on nelinkertainen, Jääskeläinen kertoo.

Pikaviesti varastaa huomion heti

Keskittyminen yhtä aikaa sekä autolla ajamiseen että älypuhelimen selailuun saattaa tuntua helpolta tehtävältä, mutta ei ole todellisuudessa mahdollista. Aivot eivät pysty käsittelemään kahta vaativaa tehtävää samanaikaisesti, toteaa Työterveyslaitoksen Minna Huotilainen, aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori.

– Aivot eivät multitaskaa. Jos ihminen ajaa autoa ja tekee toista vaativaa tehtävää samaan aikaan, hän todellisuudessa siirtelee tarkkaavaisuutta näiden kahden tehtävän välillä.

Jos kilpaileva tehtävä on luonteeltaan uppouttavaa, kuljettaja ei välttämättä pysty siirtämään tarkkaavaisuuttaan takaisin ajamiseen riittävän nopeasti.

– Puhelimen selailu on esimerkki erittäin uppouttavasta tehtävästä, jossa varsinainen tehtävä unohtuu helposti. Sekunteja kuluu, ja voidaan olla vaaratilanteessa, Huotilainen kertoo.

Vaativassa kaupunkiajossa monimutkainen keskustelukin voi olla aivoille liikaa.

Kun suuntaat huomiosi auton ratista kännykkään kahdeksi sekunniksi, etenet samalla yli 44 metriä. Viidessä sekunnissa kiidät jo jalkapallokentän mitan päähän.
Kun suuntaat huomiosi auton ratista kännykkään kahdeksi sekunniksi, etenet samalla yli 44 metriä. Viidessä sekunnissa kiidät jo jalkapallokentän mitan päähän.Yle Uutisgrafiikka

Kännykän vilkaisun aikana auto liikkuu jalkapallokentän päästä päähän

Nopeatkin vilkaisut kännykkään ovat pois reaktioajasta. 80 km/h:n vauhdissa auto etenee kahdessa sekunnissa 44 metriä ja viidessä sekunnissa jo 111 metriä eli jalkapallokentän päästä päähän.

– Jos kokematon autoilija yrittää kaupunkiliikenteessä ajaessaan järjestää puhelimessa viikonlopun menojaan, ei siinä hands free auta, vaan tehtävä on liian vaativa, Huotilainen jatkaa.

Jos kokematon autoilija yrittää samalla järjestää kaupunkiliikenteessä viikonlopun menojaan, tehtävä on liian vaativa.

Minna Huotilainen

Petri Jääskeläinen viittaa amerikkalaisiin ja eurooppalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan matkapuhelinta käyttävällä autoilijalla jää jopa puolet ympäristön informaatiosta tunnistamatta. Vaillinaisen informaation varassa toimivat aivot ovat taipuvaiset tulkitsemaan vaaratilannetta väärin ja ratkaisemaan sen väärällä korjausliikkeellä.

– Se on ikään kuin ketjureaktio: ei tunnisteta informaatiota, ja kun vaaratilanne on kehittynyt, korjausliikkeet tehdään väärään suuntaan, ja tämä taas johtaa paljon helpommin henkilövahinkoihin, Jääskeläinen kuvailee.

Kännykkäkolareista tuli USA:ssa epidemia

Yhdysvalloissa matkapuhelinviestinnän kasvu ja matkapuhelinten aiheuttamat liikenneonnettomuudet on tunnistettu vakavaksi liikennekäyttäytymisen riski-ilmiöksi rattijuoppouden, turvavyön laiminlyönnin ja ylinopeuden tavoin.

– Yhdysvalloissa tästä puhutaan jo epidemiana, siellä tarkkaamattomuusonnettomuuksissa on kuollut yli 3 000 ihmistä, kertoo Jääskeläinen.

Suomessa kännykkädataliikenteen määrä tuplaantuu vuosittain. Viestintäviraston mukaan vuonna 2008 mobiiliverkoissa kulki dataa 1 323 teratavua. Viime vuonna luku oli satakertainen, yli 134 000 teratavua. Puheluiden ja tekstiviestien määrä on laskenut, mutta kännykkäviestiliikenne kasvaa mm. sosiaalisen median, pikaviestien, musiikki- ja videopalveluiden käytön vuoksi.

Samanlainen epidemia on Jääskeläisen mukaan luvassa Suomeenkin ilman asennemuutosta. Mitä nuorempi kuljettaja, sen tiiviimmin kännykkä pysyy kädessä myös autolla ajaessa. Joka toinen alle 25-vuotias lukee some-viestejä ja tekstareita samalla kun ajaa autoa, ja heistä kolmannes ottaa autoa ajaessaan valokuvia tai kuvaa videoita.

– Nuoria laitteet häiritsevät paljon enemmän, koska ajotoiminta ei ole automatisoitunut. Meille tulee uusi sukupolvi, joka on kasvanut älypuhelimien kanssa, ja nyt on oikea aika puhua tästä, arvioi Jääskeläinen.

Neljä viidesta suomalaisesta pitää autossa tekstiviestittelyä vähintään vakavana liikennerikkomuksena, mutta siitä huolimatta yli kolmannes lukee kännykkäviestejä samalla, kun ajaa. Eikä uppouttavaa älypuhelinta tarvitse edes katsoa, sillä pelkkä viestin kilahdus voi saada ajatukset karkaamaan.

– Se on addiktiivinen laite. Ratkaisu pitää tehdä jo ennen ajamista: laitetta ei käytetä ajaessa, puhelut soitetaan ja viestit luetaan vasta tauolla, Jääskeläinen summaa.