1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Ulkoministeriön katsaus: EU-jäsenyys Suomen merkittävin turvallisuusvalinta

Euroopan unionin jäsenyys vastaa ulkoministeriön näkemyksen mukaan noin puolta Suomen turvallisuustakeista. Nato-rauhankumppanuus ja puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa täydentävät osaltaan Suomen turvallisuutta.

Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ulkoministeriö on julkistanut laajan katsauksen Suomen turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä. 80-sivuinen katsaus on tarkkaa ja perusteellista virkamiestyötä, josta suuret uutiset puuttuvat. Ulkoministeriö on katsauksen laadinnassa saanut asiantuntija-apua Tasavallan presidentin kanslialta, valtioneuvoston kanslialta ja puolustusministeriöltä.

Turvallisuuspoliittisen katsauksen toimeksianto saatiin Tasavallan presidentin johtamalta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselta valiokunnalta (utva) viime syksynä. Tavoitteena on edistää Suomen turvallisuudesta käytävää keskustelua. Utva on nyt hyväksynyt laaditun katsauksen, seuraavaksi ulkoministeriö toimittaa materiaalin eduskunnalle. Pyrkimyksenä on innostaa turvallisuuspoliittista keskustelua eduskuntavaalien lähestyessä.

Ulkoministeriön katsaus ei ole Nato-selvitys. Se ei myöskään ole turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka laadinta jää vaalien jälkeen valittavan uuden hallituksen tehtäväksi. Nyt julkistettu katsaus käsittelee pelkästään Suomen turvallisuuspoliittista yhteistyötä eri instituutioiden kanssa nykyisten linjausten pohjalta.

EU tukee tiukan paikan tullen

Ulkoministeriön katsauksen mukaan Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle merkittävin valinta turvallisuuden kannalta. Katsauksen mukaan Lissabonin sopimus merkitsee sitä, että EU on luonteeltaan myös turvallisuusyhteisö, joskaan ei puolustusyhteisö. Unioni ja sen jäsenmaat eivät voisi pysyä toimettomina, jos jonkin jäsenmaan turvallisuutta uhattaisiin.

Unionilla on katsauksen mukaan uhkatilanteissa käytettävissä monia keinoja. Niitä ovat pakotteet, poliittinen vaikuttaminen ja painostaminen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi. Suomi tukee EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä.

EU:n kehittämiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla ulkoministeriö näkee paljon mahdollisuuksia. Uusia vastauksia on löydettävä hybridiuhkiin, jotka liittyvät muuttuneeseen konfliktien kuvaan. Natosta poiketen EU:lla on rooli puolustusteollisuudessa, sisämarkkinoilla ja tutkimuksessa. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että EU:sta kehittyisi puolustusliitto.   

Naton kumppanuus syventyy

Naton uudistettu kumppanuusohjelma tarjoaa katsauksen mukaan Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia syventää osallistumistaan Naton toimintaan soveltuvin osin. Suomi pyrkii edistämään myös poliittista dialogia Naton kanssa. Suomi voi katsauksen mukaan osallistua halutessaan kaikkiin sellaisiin Suomen puolustuksen kehittämistä edistäviin hankkeisiin, joihin liittokunta avaa kumppaneille mahdollisuuden.

Suomalaiset sotilaat ja siviilit ovat katsauksen mukaan voineet Naton operaatioiden yhteydessä hyödyntää ja kehittää osaamistaan, millä on suuri merkitys Suomen oman maanpuolustuksen ja puolustuksen uskottavuuden kannalta. Suomen puolustusvoimien yhteensopivuus Naton standardien kanssa on korkealla tasolla.

Naton kumppanuusaseman kehittyminen ei ulkoministeriön katsauksen mukaan johda Nato-jäsenyyteen, jonka toteutuminen on oma erillinen prosessinsa. Naton perussopimuksen artikla viiden määrittämä keskinäinen puolustusvelvoite, niin sanotut turvatakuut, koskee vain Naton jäsenmaita.

Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiivistyy

Suomen ja Ruotsin puolustusalan yhteistyön juuret ovat ulkoministeriön katsauksen mukaan perinteisesti vahvat. Yhteistyö on konkretisoitunut materiaalihankintojen, yhteisen kriisinhallintaosallistumisen sekä koulutus- ja harjoitustoiminnan muodossa.

Suomen ja Ruotsin puolustusministeriöt ja puolustusvoimat ovat yhdessä laatineet raportin maiden puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Tuon raportin pääkohdat julkaistaan ensi viikolla Tukholmassa.