1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Asumis- ja syömistavoilla on isompi merkitys ympäristölle kuin vaatteiden ostamisella

Ympäristön kannalta kestävä kuluttaminen vaatisi monelta elämäntaparemonttia. Ihmisten arkeen ei kuitenkaan uskalleta puuttua radikaalein ratkaisuin yhteiskunnan ohjauksella.

Kuva: Pekka Sipilä / Yle

Kulutuksen kohtuullistaminen on helppo mieltää ostamisen vähentämiseksi. Sellaiseksi, ettei hankita yhtä paljon muovikrääsää ja shoppaillaan korkeintaan kirpparilla. Motivaationa on usein ilmastonmuutoksen jarruttaminen. Siihen on kuitenkin vaikuttavampiakin keinoja, sanoo kestävään kulutukseen erikoistunut valtiotieteen tohtori Annukka Berg.

– Isot virrat, jotka vaikuttavat siihen, onko kulutuksemme ympäristön kannalta kohtuullisia, ovat ne, että mitä sähköä tilaamme, kuinka paljon käytämme autoa ja lennämme sekä syömmekö kasvispainotteisesti, Berg sanoo.

Esimerkiksi vaatteet luovat Bergin mukaan vain muutaman prosentin suomalaisten ilmastojäljestä. Sen sijaan nykyiset asumisen, syömisen ja liikkumisen tavat mielletään normaaleiksi, vaikka ne eivät ole ympäristön kannalta kohtuullisia.

– Meillä on myös rakenteita, jotka ajavat käytöstämme sellaiseksi, että meistä jää iso ympäristöjälki. Suomessa on esimerkiksi laaja bensa- ja dieselverkosto, mutta biokaasuverkosto on suppeampi. Rakenteiden pitäisi olla sillä tavalla kunnossa, että ilmastoystävällisestä toiminnasta tulisi helpompaa.

Poliittiset päätökset vaativat rohkeutta

Kulutukseen voi vaikuttaa poliittisin päätöksin esimerkiksi tuotteiden hinnan ja saatavuuden osalta. Ympäristölle hyödyllistä kuluttamista voitaisiin tukea ja haitallista rajoittaa. Kulutuksen tähän suuntaan ohjailu ei kuitenkaan näytä olevan poliittisella agendalla.

– Kun puututaan siihen, miten ihmiset toimivat arjessa, se on herkkä asia ja poliittisesti haastava kenttä. Kuluttajathan ovat myös äänestäjiä, ja yritysmaailmastakin kuuluu älähdyksiä tämän asian suhteen. Pitäisi olla rohkea poliitikko, että pystyisi tekemään päätöksiä ja sanomaan ihmisille vaikkapa, että tämäntyyppinen lämmittäminen ei enää käy, ja että on siirryttävä ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin, Annukka Berg sanoo.

Meillä on myös rakenteita, jotka ajavat käytöstämme sellaiseksi, että meistä jää iso ympäristöjälki.

Annukka Berg

Berg on aikaisemmin puhunut esimerkiksi henkilökohtaisista päästökiintiöistä. Se tarkoittaa, että jokaisella olisi tietty määrä päästöjä, jonka saa käyttää tiettynä aikana. Berg ei usko, että päästökiintiöt olisivat todellisuutta vielä lähiaikoina, mutta pitkällä tähtäimellä ne voisivat olla hyvä keino kuluttajille tehdä huomioita omasta kulutuksestaan ja vaikuttaa siihen.

– Jos meillä olisi rahalle rinnakkaisjärjestelmä, jossa maksettaisiin vaikkapa hiilipisteillä, ihmiset havahtuisivat paremmin siihen, että jokaisella on rajattu määrä päästöjä käytössä, niin kuin oikeastaan onkin. Emme voi käyttää fossiilista energiaa enempää kuin 20 prosenttia tunnetuista varoista, ellemme halua, että ilmasto lämpenee enempää kuin kaksi astetta.

Kohtuullistaa voi vähän kerrassaan

Omassa arjessaan Annukka Berg on huomannut, että kulutusta kannattaa muuttaa pienin askelin.

– Esimerkiksi nyt keväällä voi päättää, että kun lumet sulavat, kokeilen mennä pyörällä töihin auton sijaan. Sen voi vaikka merkitä kalenteriin. Voi myös päättää kokeilevansa huomenna tai vaikka ensi viikolla bussilla kulkemista. Sitten vain katsoo, miltä kokeilu tuntuu.

Bergin mukaan on myös helppo aloittaa vaikkapa vaihtamalla uusiutuvalla energialla tuotettuun sähköön ja tarkistamalla, miten korkea lämpötila kotona on.

Jos täällä pystytään tekemään hienoja asioita, sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia laajemminkin.

Annukka Berg

– On myös tärkeää olla masentumatta siitä, ettei yksin voi muuttaa koko maailmaa. Se, että yksittäiset ihmiset tekevät pieniä tekoja ja puhuvat niistä lähipiirin kanssa, madaltaa myös muiden kynnystä kokeilla ympäristöystävällistä toimintaa. Sitä kautta yhteiskunta muuttuu.

Hän uskoo, että vaikka Suomi on pieni maa, se voi toimia hyvänä esimerkkinä kansainvälisesti.

– Pohjoisia hyvinvointivaltioita ihaillaan ja pidetään esimerkkinä. Jos täällä pystytään tekemään hienoja asioita, sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia laajemminkin.

Juttua muutettu 16.2.2015 kello 10:07: Annukka Bergin mukaan voimme käyttää 20 prosenttia tunnetuista fossiilisen energian varannoista. Alkuperäisessä jutussa luku oli kaksi.