Karnevaali myllertää hierarkiat nurinkurin

Karnevaali oli satojen vuosien ajan Euroopan tärkein kansanjuhla. Paastonaikaa edeltävään laskiaistiistaihin huipentuvaa juhlaa vietettiin riehakkaasti jopa useita viikkoja. Karnevaalin ytimessä oli perinteisesti arjen asetelmien kääntäminen ylösalaisin ja valtaapitävien arvostelu.

Ulkomaat
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin näköishahmoa kuljetetaan karnevaalikulkueessa Viareggiossa, Italiassa helmikuussa 2015.
Karnevaalikausi on alkanut ja juhlia on vietetty ympäri maailmaa värikkäin paraatein ja musiikkiesityksin. Rio de Janeirossa kaupungin suurimman sambakoulun paraatilavat ja -puvut ovat lähes valmiina.

Paastonaikaa edeltävä karnevaali villitsee jälleen juhlijoita eri puolilla maailmaa. Kulkueissa ja tapahtumissa näkyvät rinnakkain niin poliittiset kannanotot kuin fantasia-asut. (siirryt toiseen palveluun)

Karnevaaliperinteen alkuperän on arveltu olevan pakanallisissa juhlissa, vaikka suoraa historiallista yhteyttä ei olekaan osoitettu. Antiikin aikana hedelmällisyyttä ja lähestyvää kevättä juhlittiin tavoilla, jotka kristinuskon katsotaan myöhemmin sulattaneen itseensä.

Juhlan nimityksen on arveltu juontuvan kristinuskon lihansyöntikiellosta paaston aikana. Keskiaikaisella latinalla carnem levare tarkoittaa lihan poistamista, carnem vale taas ”hyvästi liha”.

Toisen koulukunnan mukaan festivaalin nimi periytyy antiikin Rooman Isis-jumalatarta kunnioittaneesta Navigium Isidis- _eli Isisin laiva -festivaalista: sanat _carrus navalis viittaisivat karnevaalikulkueissa käytettyihin laivan muotoisiin lavoihin.

Keskiajalla karnevaalia juhlittiin Euroopassa monta päivää tai jopa viikkoja. Esimerkiksi Venetsiassa juhlinta alkoi jo tapaninpäivänä.

Karnevaalikauteen sisältyi monia muitakin juhlia: aikalaistekstien mukaan esimerkiksi Espanjassa paastonaikaa edeltäviä kummitädin ja kummisedän torstaita (jueves de comadre ja jueves de compadre) vietettiin 1600-luvulla innokkaammin kuin pääsiäistä konsanaan, vaikka niitä ei ollut virallisesti edes merkitty kalenteriin.

Juhlinta kiihtyi juhlakauden loppua kohti ja huipentui laskiaissunnuntain ja -tiistain väliseen aikaan. Laskiaistiistaita seuraa tuhkakeskiviikko, josta alkaa kristillisessä kirkkokalenterissa kuusi viikkoa kestävä paastonaika ennen pääsiäistä.

Karnevaalikausi pyörähti käyntiin torstaina Luzernissa, Sveitsissä.
Karnevaalikausi 2015 pyörähti käyntiin torstaina Luzernissa, Sveitsissä. Urs Flueeler / EPA

Roolit päälaelleen!

Menneiden vuosisatojen eurooppalaisille karnevaali oli aikaa, jolloin normaalista poikkeava on sallittua. Yhteiskunnalliset erot kutistuivat ja viralliset etuoikeudet kumottiin hetkeksi. Siinä missä paastonaika oli surullista katumuksen aikaa, karnevaalissa riehuttiin ja liioiteltiin.

Arjen asetelmat myllättiin karnevaalissa ylösalaisin. Raitilla marssi kulkueita, joissa voitiin kuulla pilasaarnoja. Kaupungin toreilla ja kapakoissa esitettiin näytelmiä, joissa parodioitiin viranomaisia ja kuninkaallisia. Kirkoissa kuoripojat saattoivat ottaa papin paikan ja kirota siunaamisen sijaan. Talonpojat valtasivat parhaat istumapaikat etupenkistä.

Näin purettiin osaltaan yhteiskunnallisia paineita. Vallanpitäjien näkökulmasta tosin hetkellinen kaaoksen salliminen saattoi pikemminkin vahvistaa aina muulloin vallitsevaa hierarkiaa. Eikä karnevaalinkaan aikana saanut tehdä aivan mitä tahansa: Euroopan suurissa kaupungeissa julkaistiin vuosittain rajoittavia säädöksiä, ja viranomaisten partiointi kaduilla lisääntyi juhlan aikana.

Roolileikissä tärkeitä olivat naamiot ja puvut. Juhlijat pukeutuivat villi-ihmisiksi, eläimiksi, tunnetuiksi näyttämöhahmoiksi tai vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Yleinen huvi oli lumen, veden, jauhojen tai kananmunien heittely toisten päälle.

Nurinkurisuutta saatettiin toteuttaa konkreettisesti tanssimalla ja ratsastamalla takaperin ja pukemalla vaatteet ylle nurinpäin. Aistillinen liioittelu näkyi mässäilynä ja juominkeina. Myös seksuaalisuus oli ilottelussa mukana.

Rio de Janeirossa juhlittiin jo viime viikolla ennen varsinaisen karnevaalikauden alkua.
Brasiliassa Rio de Janeirossa juhlittiin jo viime viikolla ennen varsinaisen karnevaalikauden alkua.Marcelo Sayao / EPA

Koko kansan juhla hiipui, mutta karnevaali pitää pintansa

Siirtolaiset veivät karnevaalin myös muille mantereille, esimerkiksi Brasiliaan portugalilaiset. Rio de Janeiron ensimmäistä karnevaalia on vietetty tiettävästi 1600- tai 1700-luvulla.

Suomeen karnevaali rantautui naamiaisineen ja myöhemmin tanssiaisineen 1500-luvulla Juhana-herttuan aikaan.

Euroopassa karnevaalin merkitys alkoi uskonpuhdistuksen jälkeen hiipua eri alueilla eri tahtiin. Varsinkin uudet protestanttiset kirkot vieroksuivat karnevaalia, mutta myös katolisessa kirkossa vahvistui näkemys, että riehakkuus ei ollut paras tapa valmistautua paastoon. Kirkonmenojen karnevalisointia alettiin pitää rienaavana, ja hurjinta juhlintaa alettiin suitsia tai kieltää kokonaan.

Myös muut yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset johtivat siihen, että kansankarnevaalikulttuuri alkoi hajota. Kaupungeissa juhlia alettiin järjestää erikseen eri sukupuolille, eri alueilla asuville ja eri yhteiskuntaluokille.

Samaan aikaan suuri osa karnevaalihuveista muuttui kaupallisiksi ja aiempaa yksityisemmiksi. Esimerkiksi 1600-luvun Venetsiassa karnevaali kehittyi sarjaksi erilaisia esityksiä kuten akrobatiaa, nukketeatteria, eläinnäytöksiä ja teatteria, myöhemmin yleistyivät myös naamiaiset. Kaupunkien yläluokka alkoi vähitellen mieltää katukarnevaalien kansanhuvit rahvaanomaisiksi.

Karnevaali on kuitenkin pystynyt sinnittelemään hengissä ja tekemään paluun, kuten Saksassa 1800-luvulla. Espanjassa Francon ajan torjuntakaan ei onnistunut nitistämään perinteitä. Tänä päivänä kulkueet ja muut tapahtumat ovat erittäin suosittuja eri puolilla Eurooppaa ja Etelä-Amerikassa.

Saksassa juhlijat laskivat torstaina alas Kölnin tuomiokirkon portaita.
Saksassa juhlijat laskivat torstaina alas Kölnin tuomiokirkon portaita.Oliver Berg / EPA

Poliittisia kommentteja juhlinnan yhteydessä näkyy yhä, mutta vähintään yhtä tärkeää näyttää olevan paikallistunteen vaaliminen ja viihtyminen.

Suomessa karnevaalista muistuttavat laskiaisen riehakkaat mäenlaskuperinteet ovat arvossaan.

Lähteet: Eurooppa – karnevaalit ja ilonpito (WSOY 1993), Wikipedia