Maistuisiko munasarjakeitto tai sorkkapata?

Helsingin Hakaniemen hallissa myydään sellaisia raaka-aineita, joita suomalaiset eivät juuri käytä. Vai mitä ajattelette keuhkoista, kohdusta, porsaanaivoista tai kurkkutorvista.

henkitorvi
Hakaniemen hallissa myydään eksoottisia raaka-aineita.
Hakaniemen hallissa myydään eksoottisia raaka-aineita.Olli-Pekka Ihamäki / Yle

Harvalle suomalaiselle tulee mieleen valmistaa perheelle ruokaa esimerkiksi kurkkutorvesta, kohdusta ja munasarjoista. Jos joku onkin syönyt ennen niin tavallisia siansorkkia, niin kaiketi korvat ja saparot ovat kuitenkin jokseenkin vieraita.

Hakaniemen hallissa eksoottisiin raaka-aineisiin keskittynyt Liha-Haka on usein myynyt siankorvat loppuun jo ennen aamuyhdeksää.

Asiakas kertoo panevansa korvat kiehumaan ja lisäävänsä nesteeseen ankaran hajun taltuttamiseksi etikkaa. Parikymmentä minuuttia kattilassa riittää. Sitten korvat leikataan ohuiksi suikaleiksi, jonka jälkeen ne sekoitetaan makkaramassaan ja työnnetään suoleen. On kuulemma hyvää!

Kohdun ja munasarjojen ohella monesta voi tuntua vastenmieliseltä syödä porsaanaivoja. Tämäkin raaka-aine on hyvin haluttua.

Siskonmakkarasoppa maistuu kiinalaisille

Kiinan Shanghaista Suomeen viisitoista vuotta sitten muuttanut perheenäiti ostaa ihan tavallista jauhelihaa, porsaanmaksaa ja selkäluita. Tällä kerralla on tarkoitus valmistaa kiinalaisia vehnätaikinapalleroita, jotka täytetään jauhelihamassalla. Nämä keitetään ja tarjotaan osana laajempaa ateriakokonaisuutta. Hän ei kertomansa mukaan valmista mitään kovin eksoottista, mutta syö kyllä vaikkapa keuhkoa, jos joku on sen osannut hyvin valmistaa.

Kaikkea maistetaan ja suomalaisista ruuista tekee parhaiten kauppansa siskonmakkarakeitto.

Lihamyyjä ei halua kurkkutorvea

Lihamyyjä Petri Jokinen kertoo, että eri kulttuuritaustaisten asiakkaiden palveleminen on mielenkiintoista.

- Esimerkiksi siankyljen pitää olla mahdollisimman rasvaista. Sitä kiinalaiset käyttävät riisikakkuihin. Myymme aina ensimmäiseksi rasvaisimmat osat ja suomalaisten ruokasuositusten mukaiset kappaleet jäävät säännönmukaisesti viimeisiksi, naureskelee Jokinen.

Mutta mitä tehdään kohdusta?

- Aasialaiset asiakkaat tekevät siitä keittoa. En ole maistanut, mutta kovasti he sitä kehuvat hakiessaan lisää raaka-ainetta. Kaiketi munasarjoistakin kiehutetaan jonkinlaista soppaa, sanoo Petri Jokinen.

Hän on itse valmis syömään kaikkea myymäänsä, mutta kurkkutorvea ei tee erityisesti mieli.

- Se on niin ikävän näköistä ja haisee keitettäessä kamalalta, todistaa Jokinen.

Puruvastusta pitää olla

Siipikarjaosastolta löytyy esimerkiksi kivipiiraa. Se on pieni elin, jossa on kiinni vatsakalvoa.

Afrikkalaistaustaiset tekevät kivipiirasta mielellään pataa, jossa on voimakasta tomaattichilimaustetta ja vatsakalvo kuuluu ehdottomasti mukaan.

- He haluavat pureskella ja kalvossa on kaivattua vastusta. Lehmänniskaakin kypsennetään vain sen verran, että hampaat siihen juuri pystyvät. He haluavat, että se on sitkeätä, kuvailee Jokinen.

Kysytäänkö jotain jota ei ole saatavissa?

- Lehmänsorkkia kysytään usein. Niitä ei saa, mutta siansorkkia kyllä.

Suomalaisten kyky taantuu

Lihatiskiä katsellessa tulee väkisin mieleen nykysuomalaisten rajoittunut kyky käyttää hyväksi erilaisia raaka-aineita.

Tavallisimpienkin sisäelinten valmistaminen ruuaksi on pahasti taantunut.

Siihen aikaan kun siatkin teurastettiin kotona, otettiin kaikki talteen. Sanottiin, että siasta käytetään hyväksi kaikki muu paitsi henki. Jopa harjakset liimattiin tervalla pikilangan päähän.

Tavallisen jauhelihan ohella itsekukin voi halutessaan laajentaa näkemystään ruoanlaiton alalla ottamalla ensialkuun lihapataansa mukaan vaikkapa niinkin harmittoman elimen kuin broilerinsydämen.Se käy loistavasti myös grillattavaksi vartaassa.

Ensin sydämiä keitetään neljännestunti, jonka jälkeen ne upotetaan maun mukaiseen marinadiin. Nälän yllättäessä niille näytetään hehkuvia hiiliä ja kun sopiva paistopinta ilmestyy, ryhdytään maistelemaan.

Hyvää ruokahalua!

Olli Ihamäki