1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Kesän viherpeukalo tonkii jo helmikuussa multaa

Innokkaimmat viherpeukalot ovat laittaneet sormensa jo multaan. Nimittäin nyt on oikea aika kylvää pitkää esikasvatusta vaativien kesäkukkien ja hyötykasvien siemenet. Jalasjärveläinen Irma Vatilo on kasvattanut omat kukkansa ja osin vihanneksetkin siemenestä saakka jo 30 vuoden ajan, eikä tämäkään kevättalvi tee poikkeusta.

luonto
Kun siemenet on kylvetty, astia kannattaa peittää muovilla. Muoviin on hyvä tehdä reikiä, jotta multa ei homehdu, neuvoo viherpeukalo Irma Vatilo.
Kun siemenet on kylvetty, astia kannattaa peittää muovilla. Muoviin on hyvä tehdä reikiä, jotta multa ei homehdu, neuvoo viherpeukalo Irma Vatilo.Päivi Rautanen/Yle

Jalasjärveläisen Irma Vatilon ikkunalaudat alkavat täyttyä. Viherpeukalo on jo laittanut sormensa multaan ja ryhtynyt kylvämään kukkien ja hyötykasvien siemeniä.

– Ensin kylvän samettikukat. Se on se varmin, mikä onnistuu aina. Sitten laitetaan leijonankitaa, keskipäivänkukkaa ja revonhäntää. Niin ja tietysti myös paprikaa, tomaattia ja chiliä, Irma Vatilo luettelee.

– Kaikki alkoi aikanaan samettikukista ja se vain laajeni. Aivan käsittämätöntä, Irma myöntää itsekin. Kesän kynnyksellä hänellä saattaa olla kasvamassa kolmetuhatta tainta.

Lempeästi kastellen

Irma Vatilo käyttää multana mielellään kasvuturvetta. Sitä hän laittaa laakeisiin muoviastioihin. Samettiruusun siemenet hän ripottelee mullan päälle, eikä juurikaan niitä peittele. Sitten hän sumuttaa vettä kylvölle sumutepullolla. Pienikin kastelukannu on tässä vaiheessa kiellettyjen listalla. Sen jälkeen kylvöastia saa muovikelmun päälleen.

– Muoviin kannattaa tehdä reikiä, jotta multa ei homehdu. Samettiruusu itää kolmen-neljän vuorokauden kuluessa. Pienet taimet koulin omiin purkkeihinsa jo reilun viikon kuluttua.

Kaunosielu kylvää hyötykasvejakin

Irman lempikukkia ovat keijunmekko, punarevonhäntä ja päivänsini. Päivänsini siitäkin huolimatta, että sen kukka elää vain yhden päivän.

– Tykkään sinisistä kukista, mutta niitä on tosi vähän.

Irma Vatilo ei osta jokaista siemenpussia, vaan hän hyödyntää myös kasvattamiensa kukkien syksyistä siemensatoa.

– Paremmin niistä kasvatetut menestyvät, kun vain muistaa ottaa syksyllä siemenet talteen.

Pitkän esikasvatusajan vaativien kasvien siemenet kannattaa kylvää jo helmikuussa.
Pitkän esikasvatusajan vaativien kasvien siemenet kannattaa kylvää jo helmikuussa.Päivi Rautanen/Yle

Vaikka Irma tunnustautuu kaunosieluksi, hän kylvää kevättalvella myös hyötykasvien siemeniä, kuten paprikaa, chiliä ja kirsikkatomaattia. Viime kesänä chilipaprika tuotti runsaan sadon: yhdestä taimesta saatiin parikymmentä chilipaprikaa talven ruokien mausteiksi.

Kirsikkatomaatit kuin punaisia karkkeja

Itse kasvattamaansa kirsikkatomaattiin Irma Vatilo taitaa olla hullaantunut.

– Kun sato valmistuu, niitä on niin ihana hakea kasvihuoneesta. Kirsikkatomaatit ovat punaisia kuin karkkeja. Ne ovat aivan erimakuisia kuin kaupasta ostetut, eikä se ole vain mielikuvitusta, vaan ne tosissaan maistuvat.

Helmi-maaliskuussa Irma Vatilon ikkunalaudat ja pöydät ovat täynnä kylvöastioita ja pieniin purkkeihin koulittuja taimia. Huhtikuussa hän muuttaa niiden kanssa kasvihuoneeseensa.

Juttelen kasveilleni ja katson samalla, että eihän kukaan nähnyt tai kuullut. Ja jos kuulikin, haittaako se sitten.

Irma Vatilo, viherpeukalo

– Tämä on minulle työn vastapainoa, kun saan möyriä kädet mullassa. Juttelen kasveilleni ja katson samalla, että eihän kukaan nähnyt tai kuullut. Ja jos kuulikin, haittaako se sitten. Se puhe on terapiaa itselleni.

Harrastajamäärät kasvussa

Irma Vatilo ei ole harrastuksensa kanssa yksin. Hyötykasviyhdistyksestä vahvistetaan, että kesäkukkien ja hyötykasvien kotitarveviljelijöitä tässä maassa riittää. Siemenestä saakka kasvattaminen on jälleen yleistynyt.

– Kyllä niin voi sanoa. On paljon ihmisiä, jotka ovat harrastaneet vuositolkulla, mutta nyt myös nuoresta porukasta on kiinnostusta taimikasvatukseen, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju.

– Se on niin suuri ilo nähdä, miten siemen lähtee kasvamaan. Itse kasvatettu taimi on aina rakkaampi kuin kaupasta ostettu.

– Itse kasvattamalla saa myös lajien kirjon runsaaksi. Jos vaikka tiettyä värisävyä hakee, siemenpussista sen voi varmistaa, että saa sellaisen. Keväällä kun myymälät tarjoavat mitä tarjoavat, sieltä ei välttämättä saa mieluistaan.

Mutta jos taimikasvatus lisääntyy ja lisääntyy harrastuksena, näkyykö se jo puutarhayrittäjien asiakasmäärien hiipumisena?

– En usko. Kaikilla ei ole tilaa kasvattaa kaikkia haluamiaan kasveja, vaan on pakko turvautua ostotaimiin, eikä niissä mitään vikaa ole. Kaikki kunnia ammattilaisille. Kyllä he varmasti asiakkaita saavat, Taina Laaksoharju kommentoi.

– Itsekään en aio ihan kaikkea alusta saakka kasvattaa, esimerkiksi yrtit ovat sellaisia. Mutta joitakin kasveja on vain niin kiva kasvattaa ja katsoa, kun ne lähtevät terhakkaasti kasvuun. Esimerkiksi hajuherneet ja kurpitsat laitan aina itämään, Taina Laaksoharju kertoo.

Lue seuraavaksi