Koe uusi yle.fi

Asuminen muuttuu - ennakoiko tulevaisuuden asunto asujansa tarpeet ja reagoi niihin?

Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta arvelee, että suomalaiset ovat siirtymässä omistusasunnoista uudenlaisiin asumismalleihin. Asuntoa voidaan vaihtaa elämäntilanteen mukaan nykyistä herkemmin. Asunnosta tulee arjen näyttämö, joka sekä ilmentää asujansa identiteettiä että jopa ennakoi tämän mielentiloja ja tarpeita.

ilmiöt
Keskeneräinen asunto rakennustyömaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinosen mukaan suomalaiset ovat vähitellen siirtymässä omistusasuntomallista muihin asumisen malleihin.

– Asuntoa ei tarvitse enää välttä mättä omistaa. Vuokra-asumisen suosio on lisääntymässä ja asumisesta haetaan yhä enemmän hyvinvointia. Arjen näyttämöä, missä on hyvä olla ja (ihmiset) voivat ilmentää omaa elämäntapaansa ja identiteettiään muille, Sirkka Heinonen sanoo.

Suomalaisten "omakotitalo keskellä kaupunkia järven rannalla" -haave saattaa edelleen olla yksi toiveasumisen malleista, mutta ei ainoa.

– Perinteisen perheenkin käsite on laajentumassa. On sinkkuasumista, mutta voi olla myös kollektiivityyppistä yhteisöasumista, jossa nuoret perustavat yhteisön, jossa yhdistävänä tekijänä voi olla vaikka harrastus tai elämäntapa, Heinonen toteaa.

Eikä poissuljettua Heinosen mukaan ole sekään, että useampi sukupolvi asuisi samassa asunnossa. Yhteisöasumista vähän kuin ennenvanhaan, kun samassa talossa tai pihapiirissä asui kolme sukupolvea.

– Yksi malli on samanikäiset ja samanhenkiset yhdessä. Toisenlaista sellainen, jossa on usean ikäisiä (asukkaita), eri sukupolvia. Väestö vanhenee, joten miksei yksinäinen vanhus voisi ottaa vaikka opiskelijan vuokralle kotiinsa.

Asunto on palvelualusta

Sirkka Heinonen muistuttaa, että asunnon perustarkoitus on tukea asukkaan hyvinvointia ja elämäntapaa, ja ehkä toimia myös turvapaikkana. Asumiseen on tulossa teknologian ja digitalisaation myötä uusia piirteitä.

– Asunto onkin palvelualusta. Asunto on palvelua, joka pystyy ennakoimaan asukkaan tarpeita, toiveita ja mielentiloja, ja jopa reagoimaan niihin säätämällä lämpötilaa, äänimaailmaa ja valaistusta asunnon sisällä asukkaan omien mieltymysten mukaan, Heinonen miettii.

Teknologiseen kehitykseen liittyy myös huolenaiheita.

– Aiheuttaako eriarvoisuutta, jos ei pysty saamaan kohtuuhintaista asuntoa ja kohtuuhintaiseen asuntoon teknologiaratkaisuja. Asumisen pitäisi olla perusoikeus niin, että siihen kohtuuhinnalla pystyy saamaan varustelua ja digitalisaation avulla lisäämään hyvinvointia.

– Tekniikka muuttuu kyllä ja tarjolle tulee teknologisia sovelluksia, mutta toisaalta arvomaailma ja lainsäädäntö laahaavat perässä. On tavallaan hyvä, että saadaan aikaa miettiä, onko se teknologia sellaista, mitä tarvitaan ja todella helpottaa arjen elämää asumisessa, Sirkka Heinonen sanoo.

Yksilöllistä asumista ja jakamistaloutta

Professori Sirkka Heinosen mukaan tulevaisuuden asumiselta ei haluta yhden mallin asumista, vaan asumisen mallit ovat erilaisia ja yksilöllisiä.

– Halutaan, että asumisen puitteet ja kulloinenkin tila vastaa asukkaan omiin toiveisiin ja elämänvaiheisiin. Yhtäaikaa on yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tarpeita.

Heinonen puhuu myös monipaikka-asumisesta. Perinteisestä omistusasumisesta saatetaan myös olla siirtymässä yhä enenevässä määrin vuokralle.

– Ei välttämättä pitäydytä siinä yhdessä asunnossa, kodissa, joka on investointinakin kallis. Voidaan olla vuokralla ja jopa vuoden mittaan asua eri paikoissa. Lomalla vaihdetaan asuntoa vaikka vieraan ihmisen kanssa ja kotimaassa voi olla kakkos- tai kolmosasunto vuokramallina. Olemme menossa jakamistaloutta kohti, jossa voidaan vaihtaa näitä tuotteita – palveluita, Sirkka Heinonen arvelee.

Heinonen muistuttaa asumisen reunaehtojen tulevan mm. megatrendeistä kuten ilmastonmuutos ja energiatehokkuuden ja -säästön tavoitteet. Omat haasteensa asumisen kehitykseen tuovat myös ikääntyvä väestö ja ihmisen yleisen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.

– Suomalaisen asumisen mallissa on hyvää laatu – rakentamisen laatu. Tarvitaan lisää monipuolisempaa arkkitehtonista muotokieltä ja asukkaan omien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä asunnon hankkimiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen.