DNA-tutkimus yllätti: Euroopan kansat saivat idästä uutta verta – ja samalla pyörän

Nykyisen Ukrainan ja Länsi-Venäjän paikkeilla eläneen kansan geenejä löytyy tänään kaikkialta Euroopasta, sanovat muinaisten vainajien perimää selvittäneet tutkijat.

Ulkomaat
DNA:n tutkimista laboratoriossa.
Laurent Gillieron / EPA

Aiemmin tuntematon muuttoaalto toi neljä ja puoli tuhatta vuotta sitten idästä ympäri Eurooppaa väkeä, jolla oli ilmeisesti tuomisinaan muun muassa pyörä, kertoo laaja DNA-tutkimus, joka perustuu sadasta muinaisesta vainajasta saatuihin näytteisiin.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lähes kaikkien nykyisten eurooppalaisen perimässä on vähintään hiven noiden idän tulokkaiden tuomaa, ja heidän kielensä elää edelleen valtaosassa tämän päivän eurooppalaiskielistä.

Ensimmäiset Homo sapiens -ihmiset tulivat Eurooppaan metsästämään ja keräilemään ruokaa Lähi-idän kautta Afrikasta noin 45 000 vuotta sitten. Maanviljelijät tulivat Lähi-idästä paljon myöhemmin, noin kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Näiden kahden ryhmän on uskottu sekoittuneen nykyisten eurooppalaisten esivanhemmiksi, mutta tuorein tutkimus tuo liittoon kolmannen kumppanin.

Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa analysoitiin 69:n Euroopassa 3 000–8 000 vuotta sitten eläneen ihmisen DNA. Lisäksi mukaan otettiin 25 ihmisen aiemmin selvitetty perimä. Heidän joukossaan oli muun muassa Ötzi, Alpeilla 5 300 vuotta sitten surmattu mies, jonka muumioitunut ruumis löytyi pari vuosikymmentä sitten.

Analyysit vahvistivat maanviljelijöiden levittäytymisen Lähi-idästä Eurooppaan, kuten osattiin odottaa. Yllätys sen sijaan oli, että nykyisen Venäjän ja Ukrainan aroilla eläneet jamnakulttuuriin kuuluneet paimentolaiset ja Saksaa samaan aikaan asuttaneet nuorakeramiikkakulttuurin jäsenet olivat keskenään läheistä sukua.

Kollega: Tulokset ovat savuava ase

Tutkijaryhmää johtaneen David Reich mukaan Euroopan itälaidalta maanosan sydänmaille täytyi tulla varsin suuri ihmisjoukko, sillä heidän geeneistään on edelleen merkkejä koko Euroopassa, etenkin pohjoisessa. Reichin mukaansa on jopa mahdollista, että jamnakansa korvasi täysin Saksan aiemman väestön.

Väestöjen geeniperimää Harvardissa tutkiva ruotsalainen Pontus Skoglund pitää kollegansa löytöä jamnakulttuurin ja nuorakeramiikkakulttuurin välisestä siteestä savuavana aseena. Näyttö on niin selvä, ettei parempaa voisi toivoa, sanoo Skoglund, joka ei ollut mukana Reichin ryhmässä.

Reich uskoo, että nopeassa levittäytymisessä auttoi aikansa huipputekniikka: pyörä. Sen tarkasta keksimispaikasta tutkijat ovat kiistelleet pitkään, mutta ajankohdasta vallitsee varsin suurin yksimielisyys, ja se osuu yksiin Reichin käsityksen kanssa. Nykyinen Ukraina on paikkana ollut vahva vaihtoehto jo ennenkin.

Jamnojen perintö elää Pohjois-Euroopan kielissä

Tutkimusryhmä on vakuuttanut myös siitä, että jamnatulokkaat toivat mukanaan ainakin osan indoeurooppalaisesta kieliperimästä, josta ovat sittemmin kehittyneet useimmat nykyiset eurooppalaiskielet. Poikkeuksia on vain muutamia, niiden joukossa suomi.

Saksalaisen Max Planck -instituutin lingvistikko Paul Heggarty on valmis allekirjoittamaan päätelmän, että jamnojen kielen vaikutuksesta kehittyivät slaavilaiset, germaaniset ja muut Pohjois-Euroopan indoeurooppalaiset kielet, esimerkiksi ruotsi, saksa ja englanti. Hän ei kuitenkaan usko, että eteläiset kielet, esimerkiksi muinaiskreikka, tai sanskriitin kaltaiset itäiset indoeurooppalaiset kielet olisivat jamnakielen jälkeläisiä.

Reichin ja hänen ryhmänsä tutkimuksen ennakkoversio on julkaistu BioRXiv-verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun), ja siitä kertovat myös muun muassa Nature-lehti (siirryt toiseen palveluun) ja kielentutkimuksen näkökulmasta Science-lehti. (siirryt toiseen palveluun)