Riistakameran käytöstä voi joutua käräjille – katso mitä kuvaat

Nauhoittavan kameran käyttö kiinteistön valvonnassa on tehokasta, mutta tarkkana on syytä olla. Laittomasta kameravalvonnasta voi saada salakatselutuomion.

ilmiöt
Riistakameroiden hinta on pudonnut nopeasti ja kuvien tarkkuus noussut. Tämän vuoksi on pystytty keräämään suuri määrä hyvälaatuisia kuvia. Kuvan kamera myös lähettää otetun kuvan kännykkään.
Riistakameroiden hinta on pudonnut nopeasti ja kuvien tarkkuus noussut. Kamera voi myös lähettää otetun kuvan kännykkään.YLE Etelä-Karjala

Riistakameran yleistyminen kiinteistöjen valvonnassa voi aiheuttaa kameran omistajalle ikävän yllätyksen ja viedä jopa käräjille saakka. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo tuoreen esimerkin, joka osoittaa, että kameravalvontaa kannattaa harkita tarkkaan.

Kesämökin omistaja kiinnitti kaksi riistakameraa tontillaan oleviin puihin. Tarkoituksena oli selvittää kamerakuvilla, kuka käy katkomassa tontilla olevia puita. Naapurit haastoivat kesämökin omistajan oikeuteen, koska heidän mielestään kameroilla kuvattiin myös heidän tonttiaan. Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi syksyllä 2014 kesämökin omistajan maksamaan 950 euron sakot salakatselusta.

Pynnönen pitää hyvin mahdollisena, että vakavat riitatapaukset yleistyvät sitä mukaa kuin riistakameroidenkin käyttö lisääntyy.

– Meille tulee tämänkaltaisista tilanteista puheluita säännöllisesti. Olemme ottaneet Itä-Suomen hovioikeuden tuomion tiedot talteen, koska se on hyvä esimerkkitapaus. Monet kiinteistönomistajat eivät tule ajatelleeksi, että voivat syyllistyä kameravalvonnassa rikokseen, Kristel Pynnönen toteaa.

Omaa tonttia ja kotia voi kuvata, naapuria ei

Omakotiasukas voi laillisesti asentaa nauhoittavan kameran omaan kiinteistöönsä. Laittomaksi kameravalvonta muuttuu silloin, kun kamera kuvaa ilman lupaa naapurin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja. Asuntoyhtiössäkin omaan asuntoon voi asentaa kameravalvonnan, mutta yhteisiä tiloja ei voi kuvata ilman lupaa.

– Harva yksityishenkilö tietää, että nauhoittavasta videovalvonnasta on ilmoitettava kiinteistöllä näkyvästi. Jos kuvaaminen tapahtuu kotirauhan piirissä, on myös kuvattavilta saatava lupa kuvaamiseen. Lisäksi kuvaajan tai taloyhtiön on pidettävä henkilörekisteriä, josta kuvattavien on voitava saada halutessaan seloste. Ellei näin toimita, voidaan syyllistyä rikoslain ja henkilötietolain rikkomiseen, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Kiinteistöliitosta sanoo.

Taloyhtiön parkkipaikan ja rappukäytävän kuvaaminen edellyttää lupaa

Taloyhtiössä tallentavan valvontakameran asentamiseen rappukäytävään tarvitaan lupa kaikilta asukkailta.

– Myös vuokralaisilta, Kristel Pynnönen painottaa. Hänen mukaansa yhtiökokouksessa osakkaat saattavat olla yksimielisiä kameravalvonnasta, mutta he voivat unohtaa vuokra-asujien oikeudet.

Asunto-osakeyhtiöissä riitoja aiheuttavat eniten yksittäisten osakkaiden omat valvontakamerat, jotka asennetaan omaan asuntoon. Kamera sinänsä on laillinen, mutta sen käytössä on syytä olla tarkkana.

– Jos kamera kuvaa keittiön ikkunasta pysäköintialuetta, lupa kuvaamiseen tarvitaan lähtökohtaisesti taloyhtiöltä, Kristel Pynnönen selvittää.

Joissakin taloyhtiöissä on haluttu hankkia kuvatodisteita asukkaiden lukumäärästä vesimaksun perimiseksi.

– Jos epäillään, että asunnossa on enemmän asukkaita kuin on ilmoitettu, salaa kuvaaminen rappukäytävässä ei ole hyvä ratkaisu. Rappukäytävässä talon asukkaat nauttivat kotirauhaa, apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kiteyttää.

Kiinteistöliitto ohjeistaa luvattomasta kuvaamisesta syntyneissä riidoissa ottamaan yhteyttä poliisiin.

Halvin valvonta ei välttämättä paras

Riistakameroiden käyttö kiinteistöjen valvonnassa yleistyy muun muassa siksi, että laitteet ovat edullisia. Kiinteistöliitto suosittelee kuitenkin mieluummin harkitsemaan ammattimaisen valvonnan valintaa.

– Riistakamera ei välttämättä säikäytä ainakaan ammattimaisia murtovarkaita. Toisaalta kiinteistönomistajan taitamaton toiminta voi kääntyä häntä itseään vastaan, kuten kesämökin omistajan sakkorangaistus osoittaa. Ammattilaiset tuntevat lainsäädännön yleensä yksityishenkilöitä paremmin, Kristel Pynnönen Kiinteistöliitosta arvelee.