Sanomalehdet sinnittelevät muutospaineessa – koko pienenee ja verkkojulkaisun paine lisääntyy

Vaikka paperilehtien merkitys on ollut laskussa, lehtien perinteisillä journalistisilla sisällöillä on edelleen kysyntää. Siirtyminen digitaalisiin sisältöihin on viime vuosina lisääntynyt kovaa vauhtia. Esimerkiksi tabletilla sanomalehtensä lukee jo liki viidennes suomalaisista.

Kotimaa
Tabloid formaatti on vallannut tilaa vanhalta perinteiseltä broadsheetilta. Viimeksi tabloidiin siirtyi oululainen Kaleva 14.2.2015.
Risto Degerman / Yle

Samaan aikaan kun lehtien digitaalisia sisältöjä on kehitetty, myös paperiversiot käyvät läpi suuria muutoksia. Yhä useampi lehti painetaan nykyisin paikallislehdistä ja iltapäivälehdistä tuttuun tabloid-formaattiin. Viimeisimpinä ulkoasumuutoksen kävi läpi oululainen Kaleva, joka siirtyi sata vuotta käytetystä vanhasta 8-palstaisesta broadsheet-formaatista tabloidiin viikonvaihteessa.

Sisältö muuttaa myös painopisteitä

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen vakuuttaa, etteivät päivälehdet rupea jäljittelemään sensaatiolehtiä, vaikka kerrontatapaan uusi formaatti vaikuttaakin.

– Keskikokoisten juttujen määrä vähenee. Me joudumme ja meidän pitää valita tarkemmin isoja aiheita, joihin keskittyä, sanoo Karvonen.

Pieniä juttuja lehdistä löytyy edelleen, mutta journalistiset maalit on jatkossa valittava Karvosen mielestä aiempaa tarkemmin.

Lehtien levikit laskussa

Kalevan ja muiden päivälehtien ulkoasu-uudistukset ovat osa laajempaa median murrosta. Lehtien levikit ovat olleet koko 2000-luvun laskusuunnassa. Kun sanomalehtien yhteenlaskettu levikki kymmenen vuotta sitten oli runsaat kolme miljoonaa kappaletta, levikit ovat nyt pudonneet alle 2,5 miljoonaan kappaleeseen.

Se on mediasta kiinni, miten se pystyy vastaamaan lukijoiden ja kuulijoiden ja katsojien haasteeseen.

Kyösti Karvonen

Myös sanomalehtien lukumäärä on vähentynyt. Huippuvuosi oli 1980, jolloin Suomessa oli kaikkiaan 252 sanomalehteä. Nyt luku kieppuu 180 kappaleen tietämissä.

Sisältö siirtynyt verkkoihin

Luvut eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä lehtien digitaaliset verkkopalvelut ovat samaan aikaan lisääntyneet.

Sanomalehtien lukeminen matkapuhelimella on nelinkertaistunut neljässä vuodessa kahdeksasta prosentista 35 prosenttiin. Tabletilla sanomalehteä lukee jo viidesosa suomalaisista.

Päätoimittaja Kyösti Karvonen muistuttaa, että koko mediakenttä on muutoksessa. Yleisöt pirstaloituvat ja sosiaalinen media haastaa perinteiset viestintävälineet. Tämä näkyy myös perinteisten toimitusten haasteena.

– Se on mediasta kiinni, miten se pystyy vastaamaan lukijoiden ja kuulijoiden ja katsojien haasteeseen. Sama haaste on Yleisradiolla ja muilla sähköisillä tiedotusvälineillä, sanoo Kyösti Karvonen.

Sosiaalinen media on perinteisten medioiden haastaja, mutta toisaalta Karvonen muistuttaa, että kaikkea sitä mitä sosiaalisessa mediassa julkaistaan ei voi eikä pidäkään julkaista lehdissä tai radioissa.

– Minusta sanomalehdillä on edelleen tehtävä, vakuuttaa Kyösti Karvonen.