Vaihto-opiskelija Lapissa: suomalaiset puhuvat liian hyvää englantia

Lapin yliopiston suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden vaihtokohteena on ollut kasvussa jo vuosia. Jo kolmannes uusista opiskelijoista on kansainvälisiä opiskelijoita.

Kotimaa
Curtis
CurtisCurtis Bellamy
Curtis
Tuukka Tervonen selvittää millaista on vaihto-opiskelijan arki Rovaniemellä. Kuva: Curtis Bellamy

Vuonna 2000 Rovaniemen valitsi 97 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. 2014 määrä oli kiivennyt jo 244 opiskelijaan. Tämän lisäksi yliopistolle tuli vielä lähes sata ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa jotka suorittavat koko opiskelunsa täällä. Pienessä yliopistossa määrät ovat huomattavia.

– Tulin tänne koska voin oppia täällä erilaisia asioita omaan tahtiini kuin kotimaassani, kertoo Curtis Bellamy, kanadalainen vaihto-opiskelija.

– Lapin yliopisto on kaunis ja pieni. Opettajat ovat täällä paljon interaktiivisempia kuin Kanadassa, kiinnostuneita myös oppimaan meiltä eivätkä vain opettamaan meitä.

Opiskelijapalautteessa toistuvatkin vuodesta toiseen samat teemat sille, miksi Lappi kiehtoo. Pieni ja tiivis yhteisö, kaunis luonto, laadukas opetus ja aikaisempina vuosina Suomessa olleet vaihto-opiskelijat, jotka ovat kehuneet kotimaassaan aikaansa Suomessa. Lapin yliopiston arktinen opintokokonaisuus on myös iso houkutustekijä. Kaikissa tiedekunnissa on tarjolla englanninkielisiä opintoja.

– Itsekin muistan taas miksi teen tätä työtä, kun luen opiskelijapalautteesta, että Suomessa olo muutti maailmankatsomusta ja elämän suunnitelmia kokonaan. Vaihtareista voi olla mahtavaa jo se, että voi pyöräillä talvella yliopistolle lähes luonnon keskellä, metsän vierestä ja joen yli, kansainvälisten opiskelijapalveluiden päällikkö Jaana Severidt toteaa.

– Paljon on myös opiskelijoita, jotka tulevat ensiksi lukukaudeksi vaihtoon, palaavat kotimaahansa ja tekevät kanditaatintutkintonsa valmiiksi ja palaavat tänne tutkinto-opiskelijoiksi.

Kirjakieltä ja karjalanpiirakoita

Vaikka Lappi maistuu isolle osalle vaihto-opiskelijoita, mutta haasteitakin on, kuten kieli.

– Olen opiskellut suomea neljä kuukautta. Erilaiset murteet ovat vaikeita. Suomalaiset myös puhuvat liian hyvää englantia. Kun he huomaavat että olen vaihtari, he puhuvat minulle mieluummin englantia kuin suomea vaikka haluaisin harjoitella suomeani, Bellamy valittaa.

Sopeutumisessa, kulttuuriin tutustumisessa ja käytännön asioissa auttaa niin yliopisto kuin myös Erasmus Student Network Lapland. Vaihto-opiskelijoille tarkoitettu järjestö järjestää tapahtumia ja aktiviteetteja.

– Meillä on matkoja, juhlia ja muun muuassa leivontailtoja, tehdään pullia ja karjalanpiirakoita. Nyt ollaan järjestämässä matkaa Nordkappiin ja ystävänpäivänä oli speed dating -tapahtuma, jossa etsittiin vain ystäviä. Se oli yhdessä yliopiston ainejärjestön kanssa, että saataisiin vaihtareille nimenomaan suomalaisia ystäviä, ESN Laplandin presidentti Laura Kupari kuvailee järjestön tekemisiä.

– Vähän ongelmallista on se, että kaikki vaihtarit asuvat samassa paikassa vähän syrjässä halvoissa kerrostaloasunnoissa. Siellä on ikään kuin vaihtarighetto, johon saattaa olla hankala houkutella suomalaisia. Varsinkin kun vaihtarit muodostavat usein tiiviitä yhteisöjä nopeasti.