Netin vihapuhe sai videot siivikseen

Noin puolet 15–30-vuotiaista on parin viime kuukauden aikana törmännyt netissä hyökkääviin, halventaviin tai vihamielisiin puheisiin.

internet
Ihmiset kävelevät nettikiusaamisesta kertovan mainoksen ohi.
Eino Telkinen / Yle

Internetiin vihapuhetta tuottavat ihmiset ovat usein syrjäytyneitä ja tavalla tai toisella yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä.

– He ovat tippuneet kelkasta, eikä heillä ole ystäviä tukemassa, toteaa netin vihapuheita ja vihayhteisöjä tutkiva Matti Näsi Turun yliopistosta.

Vihapuheen tuottaja haluaa valtaa. Hän haluaa hallita.

Matti Näsi

Vihamielistä ja negatiivista materiaalia tuottaa nettiin yllättävän harva, vain alle 5 prosenttia väestöstä. Tämä käy ilmi vihapuheita käsittelevässä tutkimuksesta, jossa oli mukana 15–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia neljästä eri maasta: Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Saksasta ja Suomesta.

– Vihapuheen tuottaja haluaa valtaa. Hän haluaa hallita, Näsi toteaa.

Kielenkäytöltään vihapuheet ovat kaikissa neljässä maassa samankaltaisia. Halventava materiaali liittyy yleisimmin uskontoon ja etnisyyteen.

– Myös ulkonäkö, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuneisuus ovat framilla, taloussosiologiaa tutkiva Näsi sanoo.

Joka toinen törmää vihapuheisiin

Noin puolet tutkimukseen osallistuneista oli törmännyt vihamieliseen materiaaliin vahingossa. Toinen puolisko oli joko itse etsinyt sitä tai saanut linkin kaveriltaan.

Vihamieliseen materiaaliin törmänneitä verrattiin käyttäjiin, jotka eivät olleet moista materiaalia nähneet.

– Haitalliseen materiaaliin törmänneet olivat onnettomampia, heillä oli heikompi itsetunto ja he eivät luottaneet muihin ihmisiin eli he eivät olleet tyytyväisiä elämäänsä, Näsi sanoo.

– Syy- ja seuraussuhteesta en menisi sanomaan mitään varmaa, Näsi pohtii. – Vihapuhe ja tyytymättömyys kulkevat vähän kuin käsi kädessä.

Neljän maan vihapuheiden vertailussa Saksa oli omaa luokkaansa. Siellä vain noin 30 prosenttia oli törmännyt vihapuheisiin. USA:ssa luku on yli 50 prosenttia. Suomi on lähes samoissa lukemissa kuin Britannia: hieman alle 50 prosenttia ilmoitti nähneensä vihapuheita.

– Tämä selittyy kahdella seikalla, Näsi sanoo. – Suomalaiset liikkuvat todella paljon englanninkielisillä sivuilla, jolloin vihamateriaalia on tyrkyllä huomattavasti enemmän. Toisaalta Saksassa historialliset syyt painavat ja vihapuheet tuomitaan ankarammin kuin meillä.

Vihapuheesta vihavideoksi

Tutkijatohtori Matti Näsi on huolissaan kehityksestä.

– Vihapuheen määrä netissä on tuplaantunut lyhyessä ajassa, Näsi toteaa.

Vihapuheet ovat muuttuneet aggressiivisemmiksi, ja vihavideoiden määrä on alkanut lisääntyä.

– Pariisin terrori-iskun jälkeen netissä levisi nopeasti poliisin teloitusvideo. Pelkään, että kehitys tulee jatkumaan, koska kuvaa on helppo ja nopea välittää. Lähes kaikilla nuorilla on älypuhelin.

Näsin mukaan vihavideot voivat olla tulevaisuudessa paljon suurempi uhka kuin vihapuheet. Lukutaidoton lapsikin voi vahingossa ilman valvontaa törmätä pöyristyttävän raakoihin kuviin.

Matti Näsi ei kuitenkaan ole vihapuheiden ja vihayhteisöjen tulevaisuuden suhteen täysin toivoton.

– Joskus tulee vastaisku, Näsi painottaa. – Jossakin vaiheessa ihmiset voivat kyllästyä tuollaiseen törkymateriaaliin ja siltä alkaa puuttua yleisö.