Perinteinen näppäimistö hakkaa kosketusnäytön – ainakin tekstinsyötössä

Professori Antti Oulasvirta on tutkinut älypuhelimia vuosia. Vaikka kehitys kehittyy, on tekstinsyöttö edelleen yksi puhelimen tärkeimmistä ominaisuuksista. Puheella näppäilyä ei voi kokonaan korvata, sillä kaikkea ei voi tai halua sanoa ääneen. Perinteinen fyysinen näppäimistö elää edelleen, sillä se on sekä nopea että helppo käyttää verrattuna kosketusnäyttöön.

media
Matkapuhelimia pöydällä.
Olli Koski / Yle

Markkinoille syntyy uutuuspuhelimia jatkuvasti. Vaikka kuoret ja toiminnot muuttuvat ja kehittyvät, on jotain joka pysyy – tarve tuottaa tekstiä.

Vanhanmallinen tekstinsyöttönäppäimistö ei olekaan mobiilissa käytössä niin huono ja kömpelö kuin voisi ajatella.

– On osoitettu, että kun ihminen kävelee tai katsoo muualle näppäimistöstä, on käytännössä mahdotonta syöttää tekstiä kosketusnäytöllä, sillä siinä pitää kohdistaa liike näppäimiin. Fyysisellä näppäimistöllä ihmiset pystyvät sormenpäihin saamansa kosketuspalautteen kautta paremmin syöttämään (tekstiä), sanoo professori Antti Oulasvirta Aalto yliopistosta.

– Siitäkin tulee kustannus, kun ei näe, mutta silti pystytään esimerkiksi 15 sanaa minuutissa syöttämään ja lähettämään jonkun yksinkertaisen viestin.

"Kaikki tekniikat esimerkiksi tekstinsyöttämiseen tunnetaan"

Professori Antti Oulasvirta on tutkinut älypuhelimia yli kymmenen vuotta.

– Kännykät ovat spesialisoituneet sellaiseen toimintaan, missä tekstinsyöttöä täytyy tehdä vähemmän. Valikot ovat yksinkertaisempia ja tarjoavat vähemmän vaihtoehtoja. Suunnittelijat ovat tietoisia tästä, Oulasvirta sanoo.

Oulasvirta muistuttaa, että käytämme edelleen myös kannettavia ja pöytätietokoneita. Samoin kuin niillä, myös puhelimien perinteisellä fyysisellä tekstinsyötöllä on hänen arvionsa mukaan tulevaisuutta kosketusnäyttöpuhelimien rinnalla.

– Nykyisessä muodossaan, jos on iso kosketusnäyttö ja lasinen pinta, jonka kanssa vuorovaikutetaan, on vaikea saavuttaa huomattavia parannuksia. Kaikki tekniikat esimerkiksi tekstinsyöttämiseen tunnetaan. Jos halutaan nopeampia tapoja, pitää kokeilla jotain muuta, Oulasvirta toteaa.

Kaikkea ei haluta sanoa ääneen

Antti Oulasvirran mukaan puheentunnistus ja puhekäyttöliittymät ovat olleet pinnalla jo vuosikymmenten ajan.

– Valitettavasti päällimmäinen ongelma on se, että puheentunnistuksen tarkkuus on aika matala. Se ei ole riittävän korkea siihen, että saavutettaisiin tietokoneen kanssa hyväksyttävä vuorovaikutuksen tehokkuus, Oulasvirta miettii.

Ongelmia syntyy esimerkiksi siinä, että puheen tulkinnasta syntyvä virhe on tekstinsyöttöä vaikeampi korjata.

– Puhe on hyvin erilainen muoto, kuin esimerkiksi valikossa navigointi. On vaikea korjata virhettä, joka on tullut lauseessa ja jonka tietokone on ymmärtänyt väärin. Kustannus virheelle on suurempi kuin standardikännykässä.

Ja kaikkia asioita ei halutakaan sanoa ääneen:

– Tietokoneelle puhuminen on aina vähintäänkin epäluonnollista. Ei vain se, että toinen kuulee, vaan sinä myös häiritset tilaa puheellasi, Antti Oulasvirta sanoo.

– Syvällisempi ongelma on, että tietokoneella on hyvin vähän mahdollisuutta ymmärtää ihmisen puhetta samoin kuin ihminen ymmärtää toista ihmistä. Jos ajattelet, että olet puhumassa toisen ihmisen kanssa, näet kaikki eleet ja kasvonilmeet, ja pystyt sitä kautta ymmärtämään.

Kokeilussa elekäyttöliittymä

Professori Antti Oulasvirran mukaan tekstinsyöttöön liittyvät seikat ovat sellaisia, että ellei niitä ratkaista, kännykät eivät koskaan tule syrjäyttämään tietokoneita.

– Näppäimistöt varmaan pysyvät. Käyttöliittymät varmaan kerrostuvat toistensa päälle eli meillä on hyvin vanhakantaisia käyttöliittymiä alkaen mekaanisista painikkeista. On aika vaikea lähteä sitä muuttamaan. Jos puhutaan näppäimistön vaihtamisesta, niin saavutetut edut pitää olla huomattavia, Antti Oulasvirta sanoo.

Yksi etu voisi olla tekstin tuottamisnopeus.

Oulasvirran mukaan ihminen pystyy tuottamaan puheella noin 150 sanaa minuutissa. Pöytätietokoneella kymmensormijärjestelmän harjaantunut käyttäjä naputtelee satakunta sanaa minuutissa ja kosketusnäytöllisen kännykän harjaantunut käyttäjä noin 50 sanaa minuutissa. Normaalin käyttäjän kosketusnäyttönopeus jää noin 20-25 sanaan minuutissa.

Fyysisellä näppäimistöllä tekstiä voi syöttää nelisenkymmentä sanaa minuutissa.

– Toinen tapa korvata (näppäimistöt) on se, että mahdollistetaan syöttäminen eri tavalla esimerkiksi tilanteessa, jossa ei ole mahdollisuutta pitää käsiä näppäimistöllä. Nyt on tutkittu elekäyttöliittymää esimerkiksi niin, että on kamera, joka katsoo käyttäjän kättä ja pystyy päättelemään videosisääntulosta, missä asennossa käsi on. Se on vähän kuin viittomakielityyppistä tekstinsyöttöä, Antti Oulasvirta tietää.

– Olemme pystyneet osoittamaan, että yhdellä kädellä pystyy näin syöttämään 54 sanaa minuutissa eli saman verran kuin nykyään harjaantuneimmat kosketusnäyttökäyttäjät kahdellä kädellä. Voi kuitenkin olla, että on (käyttäjältä) liian paljon aikaa vaativaa, että pitää opetella kokonaan uusi tapa syöttää tekstiä.