Kaupunkiseudun liikenne- ja asutussuunnitelma kelpasi lopulta Tampereen valtuustolle

Asutusta, liikennettä, työpaikka-alueita ja muuta maankäyttöä ohjeistava rakennesuunnitelma hyväksyttiin maanantai-iltana yli kolmen tunnin puheiden jälkeen. Äänestämään jouduttiin, mutta numerot olivat selkeät.

rakennesuunnittelu
Tampereen kaupungin virastotalon ikkunoita auringonvalossa.
Petri Aaltonen / Yle

Rakennesuunnitelma on seudun kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin asutus ja liikennereitit - esimerkiksi raitiotie - sijoitetaan. Se on hyväksyttävä muissakin Tampereen seudun kunnissa.

Varsinainen lainvoimainen suunnitelma on silti maakuntakaava, jonka luonnos tulee nähtäville 5. maaliskuuta. Sekin tähtää vuoteen 2040.

Huolta alueiden eriarvoistumisesta

Osa valtuutetuista kiinnitti huomiota alueiden eriarvoistumisen vaaraan. Seppo Salminen (sd.) epäili, että kaupunkiseudulle syntyy kahden, ellei useammankin kerroksen väkeä.

–Herkästi käy niin, että keskustaan syntyy korkean koulutuksen työpaikkoja, mikä ohjaa myös asutusta. Reuna-alueille kertyy teollisuuden ja kuljetuksen työpaikkoja, ja sen perässä muuttavat näiden ammattien harjoittajat asumaan reunoille.

Terhi Kiemunki (ps.) oli sitä mieltä, että kaupunkiseudullakin laita-alueet jäävät liian vähälle.

–Tampereeseen aikoinaan liitetyssä Teiskossa se nähdään. Siellä ei ole joukkoliikennettä, siellä ei ole palveluita, kaikki on kadonnut.

Nuorisofoorumin edustajana puheenvuoron käyttänyt Jesse Kosonen toivoi nykyistä enemmän painoa Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiselle. Hänen mukaansa se toisi niin yrityselämää kuin matkailijoitakin.

Osalla riitti keskustelunhaluja

Ahkerimmin puheenvuoroja käytti rakennesuunnitelmasta Aarne Raevaara (ps.). Hän mm. katsoi, että koko ajatus kulkee liikaa raitiotien ehdoilla. Hän esitti ensin asian palauttamista valmisteluun ja sen jälkeen hylkäämistä, mutta molemmat kaatuivat selkein lukemin: palautusesitys 57-8 ja hylkäysesitys 58-8.

Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja kristillisdemokraattien Satu Sipilä esittivät toivomusponnen siitä, että Kiikkistensalmen silta Kaupista pohjoiseen saisi uusitun suunnitelman, mutta tämäkään ei kantanut. Siltasuunnitelmaa vastustettiin äänin 54-12.

Kun vielä kaupunginvaltuuston ikääntynyt äänestysjärjestelmä kaatui jälleen kerran, koko ohjeellisen suunnitelman käsittely kesti yli kolme tuntia. Uutta tietojärjestelmää toivottiin nytkin, mutta siihen pitäisi myös investoida rahaa, todennäköisesti joitakin satoja tuhansia euroja.