Metsähallituksen raakku-raportti: Kollaja-hanke uhkaa raakun elpymistä Iijoella

Raakkujoen kaipaavat isäntäkaloja. Livojoella sekä Suomu- ja Luttojoella raakut voivat vielä elpyä.

Kotimaa
Jokihelmisimpukka on erinomainen vesistöjen tilan mittari.
Jokihelmisimpukka on erinomainen vesistöjen tilan mittari.Sami Lindblad / YLE

Raakut ovat vaarassa hävitä Suomesta lopullisesti. Tuho on todennäköinen, jos raakun eli jokihelmisimpukan isäntäkaloja lohia ei saada elvytettyä raakkujokiin.

Raakut ovat kuolemassa Suomessa vanhuuteen muun muassa jokien patoamisen takia, todetaan Metsähallituksen Raakku-hankkeen loppuraportissa.

Iijoen sivujoen Livojoen raakkukannan elvyttäminen on vielä mahdollista, sillä joessa on oma lohikanta - ainoastaan lohen nousulle välttämättömät kalatiet puuttuvat. Livojoen lohen palauttamista uhka raportin mukaan koskiensuojelulain purkaminen ja suunnitellun Kollajan tekoaltaan rakentaminen. Myös Tuuloman vesistön Suomu- ja Luttojokien raakkukantojen elvyttäminen on vielä mahdollista, raportissa todetaan.

Raportin mukaan vain harva raakkukanta säilyy Suomessa ilman elvyttämistä.

– Raakkuja voidaan auttaa välttämällä vesistöjen liettyminen sekä ravinteiden ja raskasmetallien kulkeutuminen niihin. Esimerkiksi suosimalla pienialaisia hakkuita ja kevyttä laikutusta, äestystä ja mätästystä, säilyttämällä pintakasvillisuus ehjänä ja huolehtimalla ojien saostusaltaiden ja pintavalutuksen riittävyydestä sekä riittävän leveillä suojavyöhykkeillä päästään jo eteenpäin raakun elinolojen parantamisessa, raportissa todetaan.