Apteekkiryöstöt lisääntyivät, vartioinnin määrä ei

Aukioloaikoina esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttäjät aiheuttavat vaaratilanteita. Vakituiset vartijat ovat kuitenkin apteekeissa harvinaisia. Kutsusta tulevia vartijoita käyttää apteekeista kolmannes.

Kotimaa
Apteekin työntekijä noutamassa reseptilääkkeitä apteekin varastossa
Yle

Apteekeissa erilaiset turvallisuusuhat on tiedostettu jo vuosikausien ajan. Ryöstöt ja ryöstön yritykset apteekkeihin ovat kuitenkin kaksinkertaistuneet 2010-luvulla.

– Tämä on valitettavasti yleistynyt yhteiskunnan ongelma. Turvallisuuteen pitää nykyaikana kiinnittää huomiota, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura.

Ryöstöjen lisääntymisestä huolimatta vartioinnin määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Vakituiset vartijat ovat harvinaisia, ja kutsusta tulevia vartijoita käyttää noin kolmannes apteekeista.

– Turvallisuutta on varmasti mietitty apteekeissa, mutta eihän syrjäseuduilla kukaan pysty vartijaa palkkamaan koko ajaksi.

Apteekki ei voi myöskään asettaa porttikieltoa uhkaavasti käyttäytyville asiakkaille.

– Jos ihminen tarvitsee lääkkeitä, meidän on palveltava, muistuttaa Peura.

Ostoskeskuksissa muut liikkeet tuovat turvaa

Ostoskeskuksissa sijaitsevat apteekit saavat suojaa yleisestä valvonnasta ja muiden liikkeiden läheisyydestä. Myös aukioloajat ja kameravalvonta tuovat turvaa.

Kivijalkaliikkeet ovat vartiointisopimusten suhteen omillaan.

Hakemisessa kestää kauemmin, ja poliisit ehtivät paremmin paikalle.

Sirpa Peura

Apteekkari Leena Härmälä Lahden keskusapteekista myöntää, että uhkaavia tilanteita tulee eteen silloin tällöin. Kahdenkymmenen vuoden kokemus on tuonut kuitenkin varmuutta.

– Turvajärjestelmät pitää olla kunnossa ja henkilökunnan koulutettua. Eikä kukaan ei ole koskaan yksin töissä, apteekkari listaa turvallisuusohjeita.

Edes ikävät ryöstötilastot tai -uutiset eivät ole konkaria pelästyttäneet.

– Eivät ne ole vaikuttaneet, mutta toiset ovat säikympiä kuin toiset.

Apteekkirobotit antavat arvokasta lisäaikaa

Farmasialiiton toiminnanjohtaja Mika Leppinen uskoo, että julkisuuteen tulleet apteekkiryöstöt ovat saaneet myös pienemmät liikkeet turvautumaan vartijoihin.

– Keinot torjua uhkia lisääntyvät. Pankeissakin on keksitty keinot vetää ryöstäjiltä matto alta, joten uskon että apteekkialakin keksii, miten työntekijöiden turvallisuus voidaan taata, Mika Leppinen toteaa.

Hän huomauttaa, että hyväksi havaittuja apuvälineitä ovat muun muassa apteekkirobotit, joiden ansiosta lääkkeet eivät ole ryöstäjien käden ulottuvilla.

– Siten henkilö, joka haluaa ryöstää, ei löydä lääkettä niin helposti. Hakemisessa kestää kauemmin, ja poliisit ehtivät paremmin paikalle, komppaa apteekkariliiton Sirpa Peura.

– Mutta niin systemaattista toiminta ei ole, että apteekki jätettäisiin ryöstämättä, kun huomataan apteekkirobotti, Peura lisää.

Sähköisen reseptin väärentäminen vaikeaa

Farmasialiiton Leppinen arvioi, että sähköisten reseptien yleistyminen on saattanut lisätä väkivallan uhkaa.

– Paperinen resepti oli helpompi väärentää, ja nyt kun sitä vaihtoehtoa ei ole, osa turvautuu muihin keinoihin, Leppinen pohtii.

Hänen mukaansa väärennetyn paperireseptin kohdalla työntekijällä oli enemmän aikaa toimia tilanteen rauhoittamiseksi.

Paperinen resepti oli helpompi väärentää ja nyt kun sitä vaihtoehtoa ei ole, osa turvautuu muihin keinoihin.

Mika Leppinen

– Kun ilmiselvästi väärennetty resepti kun tuli nenän eteen, pystyi rauhassa kutsumaan poliisin ennen kuin tilanne kehittyi uhkaavaksi.

Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura on eri linjoilla. Hän uskoo, että turvattomuuden lisääntymisessä on kyse yleisestä yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

Sama lisääntynyt väkivallan uhka näkyy esimerkiksi terveyskeskuksissa.

– Pidän aika kaukaa haettuna sitä, että e-resepti olisi syynä väkivaltaan. Kyllä siinä on kyse sairaiden ihmisten käyttäytymisestä, Peura tiivistää.