Sote-palvelua jonottava ei juuri odottamisesta valita: "Niitä on vain yksittäistapauksia"

Suomalainen jonottaa elämänsä aikana moneen paikkaan, mutta terveyskeskuksessa tai sairaalassa jonottaminen on epämiellyttävimmästä päästä. Kainuun sotessa jonotus- ja odotusajat ovat kuitenkin hyvin hoitotakuun piirissä.

terveys
Vuoronumerotaulu työterveyskeskuksessa.
Yle

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän asiakkaat ovat ilmeisen tyytyväisiä jonotus- ja odotusaikojen suhteen, sillä sote-yhtymän potilasasiamies Liisa Vilmi-Johanssonille yhteydenottoja hoitoon pääsyyn liittyen tulee hyvin vähän.

– Hoitoon pääsyyn liittyvät yhteydenotot ovat kautta aikojen olleet hyvin vähäiset verrattuna siihen kuinka paljon asiasta aika ajoin keskustellaan. Viime vuonna yhteydenottoja oli kaiken kaikkiaan 1 761, vain 90 tapauksessa kysymyksessä oli joko osana tai pelkästään hoitoon pääsystä.

Vuonna 2013 yhteydenottoja oli 1 580, niistä 76 liittyi hoitoon pääsyyn. Eniten potilasasiamieheen otetaan yhteyttä hoitoon tyytymättömyyden tai potilas- tai lääkevahingosta epäilyn takia.

Yhteydenotoissa on tullut esiin hyvin vähän ongelmia liittyen hoitotakuun määräaikojen ylittymiseen.

– Niitä on vain yksittäistapauksia. Mutta sen tyyppistä pohdintaa on ollut, että vaikka hoitoon pääsy on tapahtunut hoitotakuun määräämässä ajassa, on potilas kokenut sairaus- tai elämäntilanteestaan johtuen jonotusajan liian pitkäksi. Puolestaan päivystyspisteissä toisinaan odotusajan venyminen tunneiksi koetaan huonoksi, potilasasiamies Liisa Vilmi-Johansson kertoo.

– Suurin osa palautteesta koskee hoitotakuun sisällä hoitoon pääsemisestä. Kipu on potilaissa, ei lääkärissä, ja potilaille jokainen päivä on pitkä aika odottaa toimenpidettä. Esimerkiksi joskus päivystystilanteessa pieni lapsikin on joutunut odottamaan tuntikaupalla ennen kuin on päässyt hoidon piiriin, mitä ei saisi tapahtua. 2–3 tunnin odotus pienen lapsen kanssa on liian pitkä aika.

Hoitotakuun ylitykset ovat yleensä muutamista päivistä viikkoon.

– Varsinkin nyt kun hammashoitojonot on saatu purettua, sieltähän jonkun verran tuli palautetta, kun jonot olivat todella pitkät muutama vuosi sitten, Vilmi-Johansson sanoo.

Hoitotakuussa ei suuria ongelmia

Kainuun sote-kuntayhtymän sairaanhoidon palveluiden hallintoylilääkäri Esa Ahonen kertoo hoitotakuun täyttyvän yleisesti ottaen hyvin yhtymän piirissä. Hoitotakuun mukaan asiakkaan on esimerkiksi päästävä terveyskeskuksessa hoitoon viimeistään kolmessa kuukaudessa ja erikoissairaanhoidon puolella hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta.

– Hoitotakuun täyttämistä on meillä seurattu eikä siinä pitäisi tällä hetkellä olla suuria ongelmia, Ahonen toteaa.

Erikoissairaanhoidossa plastiikkakirurgian ja käsikirurgian aloilla potilaiden jonotusajat menevät yliajalle, koska aloilla on pulaa lääkäreistä.

Esa Ahonen

– Perusterveydenhuollon puolelle olemme saaneet lisää lääkäreitä, siellä on hyvä tilanne työntekijöiden määrän suhteen tällä hetkellä. Erikoissairaanhoidossa plastiikkakirurgian ja käsikirurgian aloilla potilaiden jonotusajat menevät yliajalle, koska aloilla on pulaa lääkäreistä. Tilanne koskee koko Pohjois-Suomea. Kun saamme lääkäreitä, jonot saadaan purettua.

Kuntayhtymän tilastojen mukaan viime vuonna juuri esimerkiksi plastiikkakirurgiaan pääsyä potilas joutui odottamaan keskimäärin 90 vuorokautta, ja potilaista peräti yli 27 prosentilla jonotusaika oli yli 180 vuorokautta.

Tilastoista käy ilmi, että muun muassa ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykseen keskimääräinen jonotusaika oli 13 vuorokautta, kaihileikkaukseen 64 vuorokautta ja hampaiden oikomishoitoon 14 vuorokautta.