Koe uusi yle.fi

Kulttuuriadressiin väärennettiin Jenni Haukion ja Martti Ahtisaaren nimet – "Tuli tunne, että halutaan mustamaalata"

Minna Canthin kotitalon puolesta kerättyyn adressiin ilmestyi liuta suomalaisten merkkihenkilöiden nimiä. Vetoomuksen kerääjät ehtivät jo tiedottaa nimekkäistä tukijoista ennen kuin selvisi, että iso osa nimistä oli tullut samasta ip-osoitteesta.

kulttuuri
Kuvakaappaus adressit.com-vetoomuksesta, jossa on muun muassa Tarja Halosen ja Jari Sillanpään nimet.
Yle

Kuopiossa oli käyty pitkään vääntöä kirjailija Minna Canthin talon kohtalosta, kun kulttuurineuvos Veijo Baltzar kertoi julkisesti haluavansa pelastaa Kanttilaksi kutsutun rakennuksen. Saadakseen tukijoita hankkeelle, Baltzarin apujoukot perustivat vetoomuksen internetissä toimivaan adressit.com-palveluun.

Jokunen päivä myöhemmin adressiin oli ilmestynyt nimekkäitä allekirjoittajia: muun muassa Jenni Haukio, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen. Pian esimerkiksi kuopiolaispäättäjät saivat tiedotteen, jossa merkkihenkilöiden kerrottiin tukevan tavoitetta Kanttilan pelastamiseksi.

Ikävä kyllä näin ei todellisuudessa ollut. Kun Yle Savon toimitus pyysi vahvistusta presidentin kansliasta, vastaus oli seuraavanlainen:

Olen todella järkyttynyt. Tuosta ei nyt tiedä, onko tuo sabotaasia minne suuntaan.

Veijo Baltzar

– Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio ei ole itse allekirjoittanut kyseistä nettiadressia. Hän ei ole tietoinen adressin taustalla olevasta hankkeesta ja joku muu on siis hänen nimissään käynyt allekirjoittamassa adressin. Kyseessä ei myöskään voi olla toinen samanniminen henkilö, sillä rouva Haukiolla ei ole yhtään täyskaimaa Suomessa, toteaa sähköpostissaan Haukion sihteeri Laura Natunen.

Kävi ilmi, ettei myöskään Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ollut laittanut itse nimeään vetoomukseen, vaikka siltä näyttikin. Siimeksen mukaan hänellä ei ole yleensäkään tapana allekirjoittaa nettiadresseja.

Epätavallista ilkivaltaa

Veijo Baltzarille tieto vääristä nimistä tuli yllätyksenä.

– Olen todella järkyttynyt. Tuosta ei nyt tiedä, onko tuo sabotaasia minne suuntaan.

Myös adressit.com-palvelun ylläpitäjä Samppa Rehu kummastelee tapahtunutta.

– Hämmentävää, että joku on laittanut keksittyjä nimiä tällaiseen adressiin, Rehu sanoo ykskantaan.

Rehun mukaan häiriköinti on yleisempää adresseissa, joissa esitetty vaatimus herättää hyvin voimakkaasti sekä puolustusta että vastustusta.

– Adressin tavoitetta protestoidaan sabotoimalla sitä, ylläpitäjä selittää.

Olisi hienoa, jos tulisi valtion tarjoama tunnistautumis- järjestelmä.

Samppa Rehu

Veijo Baltzar epäilee ilkivallan liittyvän siihen, että hän on ehdolla tämän kevään eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.

– Vähän tuli semmonen tunne, että halutaan tehdä tämmönen mustamaalaus. Tämä on oiva temppu nyt tässä vaalien alla, Baltzar pohtii yhä hieman epäuskoisena.

Ilkivallan alkulähde Suomessa

Samppa Rehun mukaan adressien allekirjoittajista jää ylläpitäjän tietoon allekirjoittajan ip-osoite. Kun sivustolle luodaan adressi, oletusarvona on, että yhdestä ip-osoitteesta voi tehdä useita allekirjoituksia, koska muutoin esimerkiksi eri oppilaat samasta koulusta eivät voisi laittaa nimiään vetoomuksiin.

Adressit.com:iin vetoomuksen luova voi kuitenkin valita erikseen asetuksen, joka rajoittaa allekirjoituksia niin, että niitä voi tulla adressiin vain yksi yhdestä ip-osoitteesta. Rehun tutkiessa asiaa ilmeni, että Kanttila-adressiin oli tullut 40 allekirjoitusta samasta ip-osoitteesta.

Ylläpitäjä arvioi, että Kanttila-adressin perustajat olisivat asettaneet rajoituksen vasta sen jälkeen, kun joku oli ehtinyt syytää adressiin vääriä nimiä. Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että järjestelmässä olisi vikaa, koska rajoittamisominaisuus on ollut käytössä jo kauan, eikä vikailmoituksia ole aiemmin tullut muilta käyttäjiltä.

Veijo Baltzarin puolesta nettiadressin perustaneen kulttuurituottaja Aino Sederholmin mukaan hän kuitenkin laittoi jo alun perin adressiin valinnan, jonka ansiosta kukaan ei nimenomaan voisi laittaa useampia allekirjoituksia yhdestä ip-osoittesta.

Tunnistautumisen puute tuo pulmia

Kun Rehu poisti kaikki yhdestä ip-osoitteesta tulleet allekirjoitukset, Kanttila-adressista hävisivät saman tien muun muassa entisiin presidentteihin viittavat nimet. Alkuperämaan Rehu saattoi kertoa: allekirjoitukset oli lähtetty suomalaisesta ip-osoitteesta.

– Valitettavasti yksi henkilö pystyi tällaista pientä adressia sabotoimaan, hän pahoittelee.

Rehun mukaan ongelma syntyy pohjimmiltaan siitä, että adressit.com on ilmaispalvelu. Jos allekirjoitusten yhteydessä käytettäisiin esimerkiksi pankkitunnuksia, jokainen tunnistautuminen maksaisi 35 senttiä. Satojen tuhansien allekirjoittajien vetoomukselle tämä tarkoittaisi kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia.

Rehu haaveileenkin julkisesta systeemistä, jota eri palvelut voisivat hyödyntää.

Adressin tavoitetta protestoidaan sabotoimalla sitä.

Samppa Rehu

– Olisi hienoa, jos jossain vaiheessa tulisi valtion tarjoama tunnistautumisjärjestelmä.

Todelliset tukijat yhä tärkeitä

Sotkun alettua selvitä Veijo Baltzar on huojentunut, joskin yhä hieman harmissaan. Baltzar toteaa adressi-ilkivallan olevan joka tapauksessa pientä siihen nähden, mitä poliitikot ovat heihin kohdistuneesta nettikiusaamisesta kertoneet. Allekirjoituksia adressiin keksineen toiminta pistää kuitenkin vihaksi.

– Miten tällainen on mahdollista yhteiskunnassa ja maailmassa? Siihen pitäisi puuttua, yksityiset ihmiset eivät pysty puolustautumaan, jos tällainen on mahdollista.

Adressiin jää kuitenkin yhä yli 500 nimeä ja vetoomuksen vahvistaa todella allekirjoittaneensa muun muassa kuopiolaiskirjailija Jouni Tossavainen. Baltzar kertoo myös lukuisista soitoista, joita hän on saanut eri puolilta maailmaa.

Kulttuurineuvos on hyvin iloinen lukuisista tukijoista.

– Heitä minä haluan kiittää sydämestäni, että he ovat lähteneet nimenomaan tekemään tätä kulttuuritekoa. Ja sitten kun tämä asia tulee päätökseen, haluaan mielellään kutsua heidät vieraaksi Kanttilaan ja olla heidän kanssaan tekemisissä sekä olla yhteydessä kuullakseni heidän näkemksiään siitä, miten he haluaisivat tämän talon olla.