Digikuilun yli hop! Silta löytyy kirjastosta

Ei nettitaitoja = ei palveluja. Mutta ei kannata jäädä tuleen makaamaan, vaan mennä digikuilun yli niin että heilahtaa! Kirjastot ottavat yhä isomman roolin tietoyhteiskuntataitojen opastajina kaikenikäisille. Lukutaidon lisäksi pitää ymmärtää myös kuvia, mediaa ja digiä. Tarvitaan siis monilukutaitoa.

Kotimaa
Hanna Kaisti näppäilee tablettitietokonetta
Nina Keski-Korpela / Yle

OECD:n tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2013 selvitettiin aikuisten tietoteknisiä taitoja. Suomen aikuisväestöstä liki kolmannes suoriutui huonosti tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa. Valtaosa heikosti suoriutuneista oli yli 50-vuotiaita.

Lapsista ja nuorista taas käytetään mielellään termiä diginatiivi, älypuhelin tai tablettitietokone kädessä syntynyt. Mutta vaikka laite on hallinnassa, löytyykö lapsilta kykyä arvottaa lähteitä ja ajatella kriittisesti infoähkyn äärellä?

Paljon hupia ja iloa jää saamatta, jos ei ole digimaailman peruskansalaistaitoja.

Hanna Kaisti

Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa alkanut Nyt hihat heilumaan -mediakasvatushanke antaa koululaisille ja syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille mediakasvatusta ja tietoyhteiskunnan vaatimia kansalaistaitoja. Hanketta vetää projektikoordinaattori Hanna Kaisti, jonka mukaan tietoyhteiskunnan perustaitoja omaamaton jää vaille palveluja.

– On palveluja, joita ei saa, jos ei osaa käyttää nettiä. Myös paljon hupia ja iloa jää saamatta, jos ei ole digimaailman peruskansalaistaitoja.

Tarvitaan siis monilukutaitoa: peruslukutaidon lisäksi myös kuvan-, media- ja digitaalista lukutaitoa.

– Tiedon hankkiminen, tuottaminen, esittäminen ja arvioiminen ovat tärkeitä taitoja. Ennen lapset olivat koulussa passiivisia tiedon vastaanottajia, nyt he itse etsivät ja esittävät tietoa.

Käytännön nettiongelmiin apu löytyy kirjastosta

Kirjastoissa on perinteisesti tehty paljon yhteistyötä lasten ja koulujen kanssa, mutta myös opetettu senioreille tietoteknisiä valmiuksia, kertoo Kaisti.

– Viime vuosina on tullut enemmän omien sähköisten aineistojen opastusta, on e-kirjoja, e-lehtiä ja niiden käytön opetusta. Tulevaisuudessa tulee lisää vierihoitoa, opetetaan yhtä ihmistä kerrallaan vaikka tabletin tai sovellusten käytössä.

Kevään aikana, huhti-toukokuussa, Hämeenlinnan pääkirjastossa käynnistetään e-piste, käytännössä sohvat ja pöytä ja pari tablettitietokonetta.

– Tableteille tulee e-kirjoja luettavaksi, samoin e-aikakaus- ja sanomalehtiä ja myös opastusta on tarjolla. Kansalaispiste taas on normaali tietokonepääte, jossa on suorat pikakuvakkeet verkkokirjastoihin ja esimerkiksi Kelan palveluihin, sekä viivakoodinlukija laskujen maksamiseen, ja käytön opastusta.

– Lisäksi meille on ostettu kymmenen tablettitietokonetta mediakasvatuskäyttöön, eli opetellaan hakemaan tietoa ja koululaisten kanssa tehdään esimerkiksi kirjatrailereita ja opetellaan eri sovellusten käyttöä, kertoo Hanna Kaisti.

Vertaisopastus pilottikokeilussa

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto pilotoi seniorien tieto- ja viestintätekniikan vertaisopastusta. Käytännössä keväällä koulutetaan ikäihmisistä opastajia, jotka puolestaan neuvovat jatkossa muita ikäihmisiä älylaitteiden käytössä.

Silloin oppimisen tahti on sopiva, kun opastajakin on itse seniori.

Hanna Kaisti

Vastaavaa ei ole aiemmin tiettävästi kirjastoissa toteutettu. Hanke toteutetaan yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa, kertoo Kaisti.

– Opastetaan käytännön ongelmissa, eli seniorit opettavat toisiaan. Silloin oppimisen tahti on sopiva, ja kun opastajakin on itse seniori, niin hän osaa helpommin eläytyä niihin ongelmiin, joita ikäihminen kohtaa.

Kaisti toivookin, että myös he, jotka vielä arastelevat tai vieroksuvat netin käyttöä, rohkaistuisivat mukaan tiedon valtaväylille, kirjaston avulla.

– Kirjastoon on ihmisten helppo tulla, ja kirjastoverkko on laaja, ilmainen palvelu. Meillä on osaavaa henkilökuntaa eli valmiudet auttaa ihmisiä, jotka ovat epävarmoja omassa netinkäytössään. Netistä on paljon iloa ja hyötyä ja kirjasto voi auttaa tässä, Kaisti kannustaa.