Lapsi kipeänä, vanhempien työt rästissä – Työnantajan maksama sairaan lapsen hoitopalvelu yleistyy vähitellen

Kiinnostus sairaan lapsen hoitopalveluun on lisääntynyt hiljalleen viime vuosina. Myös julkisen sektorin työnantajat ovat aiempaa kiinnostuneempia palvelusta. Ulkopuolinen lastenhoitaja hälytetään kotiin useimmiten silloin, kun lapsi on toipilas.

terveys
Hoitaja lukee kirjaa lapselle
Hoivanetin lastenhoitaja Nina Pitkäsen hoidossa on usein toipilaita lapsia.Yle

Flunssat, korvatulehdukset, vatsataudit, vesirokko... Nämä ovat tuttuja tauteja Hoivanetin lastenhoitaja Nina Pitkäselle. Hänet kutsutaan apuun useimmiten siinä vaiheessa, kun lapsi on jo paranemaan päin ja vanhempien työt alkavat kasaantua. Pitkäsen työn maksaa lapsen äidin tai isän työnantaja.

– Harvemmin tulen hoitamaan heti silloin, kun pahin sairaus on päällä. Jos lapsi on ollut esimerkiksi kuumeessa, hän alkaa olla jo siinä lämpövaiheessa, Nina Pitkänen sanoo.

Siinä vaiheessa, kun lapsi on jo melkein tarhakuntoinen, tämä on tosi iso helpotus arkeen.

Rina Sirén

Työnantajan maksama sairaan lapsen hoitaja on yhä harvojen mahdollisuus. Palvelua tarjoavista yrityksistä kerrotaan, että huonosta taloustilanteesta huolimatta kysyntä on viime vuosina kuitenkin vähitellen lisääntynyt.

– Pikku hiljaa tunnettuus ja sairaan lapsen hoitopalvelun käyttö on opittu ja se lisääntyy, palvelupäällikkö Tytti Säilä Hoivanetistä toteaa.

Hoitoa kysytään ja tarjotaan varsinkin kasvukeskuksissa. Tarkkaa tietoa työsuhde-edun yleisyydestä ei ole, mutta vähintään sadat työnantajat tarjoavat sitä henkilöstölleen. Aina työntekijät eivät edes tiedä hoitomahdollisuudesta, jos etua ei työpaikalla markkinoida. Hoivanetiltä sairaan lapsen hoitoa ostaa Tytti Säilän mukaan parisataa työnantajaa.

– Asianajotoimistoja, insinööritoimistoja, lääkäripalveluja. Sellaisia paikkoja, joissa työntekijän rooli on ratkaiseva. Myös it-firmoja tänä päivänä.

Julkisen sektorin kiinnostus lisääntynyt

Kolmen viime vuoden aikana julkisen sektorin työnantajat ovat tulleet enenevässä määrin mukaan.

Leena Mauno

Kotihoitajan järjestäminen työntekijän kipeälle lapselle on yleisempää yksityisissä yrityksissä. Julkisen sektorin työnantajista esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on kuitenkin jo pitkään tarjonnut etua koko henkilökunnalleen.

Stellan liiketoimintajohtaja Leena Maunon mukaan palvelu on alkanut kiinnostaa julkista sektoria aiempaa enemmän.

– Kolmen viime vuoden aikana julkisen sektorin työnantajat ovat tulleet enenevässä määrin mukaan, Leena Mauno sanoo.

Stellalla on tällä hetkellä runsaat viisisataa sopimusta sairaan lapsen hoitopalvelusta. Esimerkiksi Mehiläiseen kuuluva Hoivapalvelu Metsätähti puolestaan tarjoaa sairaan lapsen hoitopalvelua noin viidellekymmenelle yritykselle. Palvelukoordinaattori Annie Melonin mukaan kysyntä on myös Metsätähdessä jo pidemmän aikaa vähitellen lisääntynyt. Suurin osa sen asiakkaista on yksityisiä yrityksiä.

Sairasta lasta saa hoitaa itse

1 400 työntekijän Accenturessa työnantajan piikkiin menee noin neljäkymmentä sairaan lapsen hoitopäivää kuussa. Yrityksen hyvinvointivastaava, 2- ja 4-vuotiaiden lasten äiti Rina Sirén on käyttänyt palvelua pari kertaa.

– Siinä vaiheessa, kun lapsi on jo melkein tarhakuntoinen, tämä on tosi iso helpotus arkeen.

– Jos on sellainen tehtävä, joka vaikuttaa hyvin monen muun ihmisen aikatauluun, tämä tuo sen edun, että saadaan hommat tehtyä, Accenturen hyvinvointivastaava Rina Sirén sanoo.

Accenturessa painotetaan, että ulkopuolisen lastenhoitajan tilaaminen on vanhempien oma valinta. Vapaaehtoisuutta painotetaan myös HUS:issa. Siellä hoitopalvelulla korvautuu noin viisi prosenttia päivistä, joina pikkulasten vanhemmat hoitaisivat kipeitä lapsiaan kotona.

Useimmiten koko henkilöstön etu

Sairaan lapsen hoito on työnantajalle verovähennyskelpoinen kulu, ja lapsen vanhemmalle se on puolestaan veroton henkilöstöetu. Hoitajan voi järjestää enintään neljäksi päiväksi kerrallaan. Vaikka verotusta on rukattu jo vuonna 2000, työnantajat tuntevat edun huonosti. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara kertoo, että hoitoetu voidaan antaa koko henkilöstölle tai vain avainhenkilöille.

– Käsitykseni mukaan yleisempi käytäntö on se, että tämä on koko henkilökunnan käytettävissä.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ista kerrotaan, että sairaan lapsen hoitopalvelun kustannukset ja hyödyt menevät suurin piirtein tasoihin. Säästöä ja sujuvuutta tuo se, ettei vaikkapa tutkimuksia tai toimenpiteitä jouduta siirtämään lääkärin poissaolon vuoksi.