1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

"Suomalaiset pettyivät talvisodassa, nyt Ruotsi-yhteistyö paremmassa jamassa"

Suurlähettiläs Heikki Talvitie arvioi, että Suomi ja Ruotsi hyötyvät yhtä paljon maiden puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Varsinaisella puolustusliitolla turvatakuineen ei kannata Talvitien mukaan edes spekuloida.

Kuva: SA-kuva

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit kertoivat tiistaina Tukholmassa maiden puolustusyhteistyön tiivistämisestä, mutta asia ei ole uusi.

Tukholmassa, Moskovassa ja Belgradissa suurlähettiläänä toiminut Heikki Talvitie muistuttaa, että Suomessa on petytty, kun Ruotsi-yhteistyöltä on odotettu liikoja. Näin kävi, kun Suomen ja Ruotsin välillä oli sotilaallista yhteistyötä 1930-luvulla.

– Se oli keskittynyt pitkälti sotilaiden yhteydenpitoon, ja siinä ei poliittinen puoli ollut kovin paljon mukana. Se johti siihen, että suomalaiset tavallaan pettyivät talvisodassa Ruotsin asenteeseen, joka oli perinteinen, Talvitie sanoo.

Ruotsi hylkäsi talvisodan aikana Suomen hallituksen pyynnöt sotilaallisesta väliintulosta. Ruotsin kylmäkiskoisuus herätti Suomessa katkeruutta, vaikka Ruotsi antoi taloudellista apua, ja rintamalla taisteli myös 8000 ruotsalaista vapaaehtoista.

"Suomalaiset pettyneet toiveuniinsa"

Talvitie sanoo, että Ruotsilla on ollut 200 vuotta sama puolustuksellinen intressi, ettei maa sitoudu minkään muun maan puolustamiseen.

– Usein väitetään, että Ruotsi on pettänyt Suomen. Ei Ruotsi mitään Suomea ole pettänyt, suomalaisten omat toiveunet ovat jääneet toteutumatta ja sitten on petytty siihen, Talvitie sanoo.

1970- ja 1980-luvuilla Suomi ja Ruotsi tekivät salaista yhteistyötä, mutta kylmän sodan päätyttyä yhteistyöstä tuli avoimempaa. Puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä kymmenisen vuotta sitten, jolloin pontimena olivat puolustusmäärärahojen supistukset, professori Tuomas Forsberg sanoi Ylen tv-uutisissa tiistaina.

Heikki Talvitien mukaan uudelleen aloitettu sotilaallinen yhteistyö on nyt paremmissa kantimissa kuin 1930-luvulla.

– Se on minusta sikäli paremmassa jamassa, että politiikan kautta mennään tähän sotilaalliseen yhteistyöhön. Se on tällä kertaa rajattu niin, että se on rauhanaikaista yhteistyötä, Talvitie jatkaa.

Puolustusvoimilla erilaiset vahvuudet

Kuten puolustuministeri Carl Haglund, Talvitiekin sanoo, että rauhan ajan yhteistyöstä on hyötyä.

– Joukkojen harjoituksia ja joukkojen kykyähän se lisää ehdottomasti ja yhteistyömahdollisuus on olemassa kriisien aikana, vaikkei siihen tällä erää nyt edes tähdätä.

Talvitie on sitä mieltä, että kumpikaan maista ei hyödy puolustusyhteistyöstä toista enempää. Ruotsin vahvuudet ovat meri- ja ilmavoimat, Suomella maavoimat.

Ruotsin lähteminen varsinaiseen puolustusliittoon on Talvitien mukaan niin kaukana ja muutos niin suuri, ettei sillä kannata edes spekuloida.

Talvitie katsoo, että Ruotsi-yhteistyö antaa Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuudelle uskottavuutta. Tulkinnat vaihtelevat, sillä esimerkiksi tutkija Pauli Järvenpää on puolestaan sanonut, että yhteistyö tulisi ymmärtää Nato-jäsenyyden tavoittelua tukevana toimintana.