Koe uusi yle.fi

Käsiaseet vyöryvät Yhdysvalloista Meksikoon

USA:sta virtaa joka vuosi rajan yli Meksikoon 250 000 laitonta asetta. Teollinen Tijuana yrittää eroon vanhasta maineestaan väkivallan kaupunkina.

Ulkomaat
Aseita esillä yhdysvaltalaisessa urheilukaupassa.
Urheilukauppa Yhdysvalloissa Meksikon rajan tuntumassa.Markku Saksa / Yle

Yhdysvaltain puolelta salakuljetetaan joka vuosi noin 250 000 laitonta asetta Meksikoon, joilla tapetaan 70–90 prosenttia meksikolaisista väkivallan uhreista. Usein uhrit surmataan teloitustyyliin niskalaukauksella.

Amerikkalainen tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden väärinkäyttöä valvova virasto ATF arvioi, että Yhdysvaltain rajalla sijaitsee 6 650 laillista asemyymälää. Näin ollen 3 218 kilometriä pitkällä rajalla on keskimäärin yksi asekauppa jokaista puolta kilometriä kohti. Käytännössä asekaupat ovat ryppäinä rajakaupungeissa.

Meksikon ja Yhdysvaltojen aselait ääripäitä

Raja-asemat ovat kiireisiä paikkoja ja liikennettä on paljon, minkä vuoksi tarkastukset perustuvat pistokokeisiin. Tijuanan ja San Diegon välillä olevaa San Ysidron raja-asemaa sanotaan maailman vilkkaimmaksi. Sen läpi kulkee päivittäin 300 000 ihmistä. Tavallisesti autoja ei pysäytetä. Auton ikkunasta ojennetaan vain passit ja paperit.

Kahden naapurimaan aselait ovat toistensa ääripäitä. Koko Meksikossa on vain yksi asekauppa, joka sijaitsee maan 23-miljoonaisessa pääkaupungissa Méxicossa ja on asevoimien ylläpitämä. Aseiden ostaminen on tarkkaan säädeltyä. Sen sijaan Yhdysvalloissa on 50 000 rekisteröityä asekauppaa. Niiden lisäksi aseita myydään laillisesti 7 000 panttilainaamossa, asemessuilla, kirpputoreilla ja nettikaupassa.

Tijuana yrittää eroon maineestaan väkivallan kaupunkina

Radioasemia ja televisioaseman omistava tijuanalainen kustantaja Luis Carlos Astiazarán sanoo Yleisradiolle, että Tijuanalla on imago-ongelma. Kaupungin maine ei vastaa hänen mielestään ollenkaan todellisuutta.

– Tijuana on ennen kaikkea vireä teollisuuskeskus, mutta julkisuudessa se yhdistetään huumeiden salakuljetukseen, väkivaltaan ja ammuskeluihin.

– Täällä väkivallan uhreiksi joutuvat yleensä vain ne, jotka touhuavat huumeiden kanssa. Jos et myy, osta tai käytä huumeita, täällä ei ole juuri väkivallan vaaraa sen enempää kuin muuallakaan Meksikossa.

Rajan läheisyys antaa voimaa teollisuudelle

Carlos Astiazarán on sitä mieltä, että rajan läheisyys kiihdyttää teollisuuden ja liike-elämän toimintaa. Raja-alueen kokoonpano- eli maquiladorateollisuus alkoi jo 50 vuotta sitten. Se sai vauhtia, kun Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus eli NAFTA astui voimaan vuonna 1994.

Ensimmäiset maquiladorat olivat hikipajoja, joissa ruuvattiin tai hitsattiin valmiista osista jääkaappeja tai koneita, mutta nyt rajan pinnassa on muun muassa korkeatasoista ilmailu-, avaruus- ja elektroniikkateollisuutta.

Autoruuhkaa maailman vilkkaimmalla raja-asemalla San Ysidrossa
Maailman vilkkain raja-asema San Ysidro sijaitsee Tijuanin ja San Diegon välillä. Yle / Markku Saksa

Esimerkiksi Honeywellin tutkimuskeskus Mexicalissa osallistuu Airbus A350:n testaamiseen moottorien toiminnasta ilmastointiin.

Baja Californian osavaltiossa sijaitsevat lähes 600 tehdasta tuottavat lääkkeitä, terveysalan laitteita, tietokone-ohjelmia ja jopa miehittämättömiä lennokkeja (drone).

Kokoonpanotehtaiden ideana on hyödyntää Meksikon suhteellisen alhaisia työvoimakustannuksia. Suurin osa maquiladora-viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, mutta osa myös Eurooppaan ja Aasiaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan.

Huumeongelma kasvaa Meksikossa

Baja Californian osavaltion kuvernööri Francisco Arturo Vega sanoo Yle:lle, että rajaseudun murheet eivät lopu laittomiin aseisiin vaan nyt nostaa päätään uusi huolestuttava ilmiö.

– Huumekaupan rahavirrat ovat niin tarkoin valvottuja Meksikon ja Yhdysvaltojen pankkijärjestelmissä, että kartellit evät uskalla enää siirtää suuria määriä huumerahoja pankin kautta.

– Amerikkalaiset tilaajat ovat alkaneet maksaa huumeita tavarassa. Esimerkiksi vaatteet, kotitalouskoneet tai autonosat voivat olla maksuvälineitä. Kartellit myyvät ne Meksikon puolella tuontitavarana ja saavat rahansa siitä.

– Kokaiinilastista erotetaan usein myös osa salakuljettajille. Saadakseen hyödyn aineesta, salakuljettajien on hankittava kokaiinille käyttäjiä Meksikosta. Näin huumeongelma kasvaa Meksikon puolella. Ennen sitä tuskin oli, sanoo kuvernööri Vega.

Baja Californian osavaltion ulkomaisia suhteita hoitava Mariano Escobedo kertoo Yle:lle, että amerikkalaisilla aseilla on tapettu vuodesta 2006 lähtien jopa 90 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan uhreja on 120 000.

Asekauppa on helppoa

Aselaeista huolimatta Yhdysvalloista on helppo ostaa aseita ja myydä niitä edelleen Meksikoon.

Sen paremmin Meksikon kuin Yhdysvaltojenkaan viranomaisten toimenpiteet eivät tyrehdytä aseiden virtaa Meksikon puolelle. Amerikkalaisten rajavalvonta keskittyy laittomasti pohjoiseen tulevien ihmisten pysäyttämiseen, mutta ulosvirtaaviin aseisiin viranomaiset kiinnittävät laiskasti huomiota.

Fast and Furious -skandaali

Suurta huomiota sai vuonna 2010 paljastunut amerikkalaisten viranomaisten Fast and Furious -operaatio, jossa salakuljettajien annettiin tarkoituksella ja viranomaisten tieten viedä aseita vuodesta 2006 lähtien Meksikon puolelle.

Amerikkalaiset agentit yrittivät päästä isojen huumepomojen kintereille seuraamalla aseiden liikkumista. Operaatiolla ei pyritty hillitsemään aseiden salakuljettamista vaan jäljittämään kartellien johtomiehet.

Lopputulos oli se, että tuhansia aseita hävisi Meksikon alamaailmaan eikä yhtään suurta huumepomoa pidätetty. Fast and Furious päättyi siihen, että meksikolaiset huumegangsterit tappoivat amerikkalaisen rajavartijan Brian Terryn joulukuussa 2010 Fast and Furious -aseella. Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder lopetti epäonnistuneen operaation.

Huumeliigoilla on paremmat aseet

Meksikon edellinen presidentti Felipe Calderón kävi armeijan ja poliisin avulla suuren huumesodan kokaiiniliigoja vastaan vuosina 2006–2012, mutta hävisi sen. Monien arvioiden mukaan hän ei onnistunut nujertamaan huumeliigoja, koska niillä oli uudemmat ja tehokkaammat aseet kuin hallituksella – ja aseet oli ostettu Yhdysvalloista.

Calderón kuvaili sotaansa CNN-uutisille näin: Me asumme maailman suurimpien huumemarkkinoiden vieressä, jotka vaativat meiltä huumeita ikkunoista ja ovista. Meidän naapurinamme asuu myös maailman suurin aseidenmyyjä, joka toimittaa aseet rikollisille.

Meksikossa aselaki on tiukka

Meksikon pääkaupungissa oleva asekauppa tunnetaan sotilaslyhenteellä DCAM (Dirección de Comercialización de Armas y Municiones).

Kauppaan tullaan metallinpaljastimen läpi. Kännykkä, kamera ja metalliesineet on jätettävä sotilaiden haltuun. Asiakkaat istuvat rautatuoleilla odottamassa asioidensa käsittelyä. Luukulla oleva upseeri pyytää verkkaisesti paperin toisensa jälkeen. Asiakkaat joutuvat todistamaan, että he ovat jonkin ampuma- tai metsästysseuran jäseniä, hankkineet tulonsa rehellisesti eikä heitä ei ole tuomittu rikoksesta.

Lisäksi miehiltä vaaditaan todistus sotaväen kunniallisesta käymisestä. Meksikolaiset voivat ostaa vain tarkkuusammuntaan soveltuvia kivääreitä ja pienikaliiberisia käsiaseita. Järeämmät aseet on varattu poliisille ja sotilaille.

Tuhannet muurahaiset salakuljettavat aseita

Viranomaisten mukaan aseita tuovat tuhannet pienet salakuljettajat, niin sanotut muurahaiset, jotka ajavat edestakaisin rajalla. Toki välillä saadaan kiinni myös isompia kaloja, jotka ovat tuomassa satoja rynnäkkökivääreitä ja muita sotilasaseita Meksikoon.

Amerikkalaisia viranomaisia aseiden salakuljetus Meksikoon ei näytä kiinnostavan poliittisesta kohusta huolimatta kovinkaan paljon. Asekauppaa valvoo Yhdysvaltain puolella vain 135 rajaviranomaista.

Jos heidät jaetaan 47 raja-aseman kesken, ylityspaikkaa kohti on vain 2,8 miestä. Sen sijaan meksikolaisten ja keskiamerikkalaisten ihmisten tuloa pohjoiseen valvoo 14 400 rajavartijaa.

Markku Saksa, Tijuana

Kirjoittaja on Méxicossa asuva vapaa toimittaja