1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. murrosikä

Sinä et minua määrää! Sinä et ole minun äitini!

Äidin tai isän uusi puoliso ja murrosikäinen nuori voi olla kimurantti yhtälö. Aika ja yhteiset pelisäännöt ratkaisevat asiantuntijoiden mukaan monta pulmaa.

murrosikä
Aikuinen tilittää piirroksessa sormi pystyssä kyllästyneelle teinille
Miki Wallenius / Yle

Moni uutta parisuhdetta harkitseva perheellinen pohtii, milloin on oikea aika muuttaa yhteen uuden puolison kanssa? Miten lapsia olisi kuunneltava uusperheen perustamisvaiheessa?

Hämeenlinnan seurakuntien perheneuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen kannustaa tekemään ratkaisuja rauhalliseen tahtiin. Lapsia on kuunneltava, mutta päätöksistä vastuun ottavat aikuiset.

Lapset täytyy tietysti huomioida, mutta lapset eivät tällaisia päätöksiä yhteen muuttamisesta tee

Timo Korpinen

– Kun ihastuu ja rakastuu uuteen ihmiseen, on hyvä, että antaa suhteelle aikaa kehittyä ja vakiintua, ennen kuin uusi kumppani esitellään lapsille. Mutta aikuiset päättävät omasta elämästään ja tekevät omia ratkaisujaan. Lapset täytyy tietysti huomioida, mutta lapset eivät tällaisia päätöksiä yhteen muuttamisesta tee, ohjaa Timo Korpinen.

Uusi aikuinen perheessä hämmentää

Murrosikäisen elämään ja kehitykseen kuuluu kyseenalaistaminen ja rajojen koetteleminen. Teinin elämä ilman äidin tai isän uutta puolisoakin on täynnä suuria kysymyksiä.

– Täytyy muistaa, että murrosikä on tosi herkkää aikaa ja teini-ikäinen itsekin työstää monia parisuhteeseen ja omaan seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Voi olla todella hämmentävää, jos omaan kotiin muuttaa uusi aikuinen, perheneuvoja Outi Elovaara Hämeenlinnan seurakuntien perheneuvottelukeskuksesta muistuttaa vanhempia.

Uudessa perheessä uudet säännöt

Uuden perhekuvion toimiminen vaatii kärsivällistä käynnistämistä. Erilaiset toiveet ja tottumukset, tavat ja odotukset olisi kerrottava avoimesti ja mietittävä heti yhteisen elämän alussa konkreettisesti ”meidän perheen pelisäännöt”.

– Säännölliset perhepalaverit on syytä aloittaa ja aina palata niihin sääntöihin, mikä on toiminut ja mikä ei ole toiminut ja mitä voitaisiin tehdä toisin, Outi Elovaara vinkkaa.

Puhuminen ja asioista keskusteleminen voivat ratkaista ongelmia jo etukäteen.

– Kaikissa perheissä tarvitaan puhumista, mutta erityisesti uusperheissä kaivataan puhumista, koska silloin voi olla kysymys hyvinkin erilaisten perhekulttuurien yhteensovittamisesta, miettii Timo Korpinen.

Aikuinenkin etsii uusioperheessä omaa paikkaansa

Kun aikuisena menee uuden kumppanin perheeseen, yksi suurimpia haasteita on löytää oma paikka uudessa yhteisössä.

– Kuka oikein nyt olen? En ole tämän lapsen biologinen vanhempi, mutta olen kuitenkin aikuinen tässä perheessä. Ehkä ei voi lähteä kaikesta määräämään, mutta toisaalta pitää myös ottaa vastuuta ja olla aikuinen silloin, kun aikuisuutta tarvitaan, ja antaa tilaa kumppanille ja hänen lapsilleen, Korpinen pohtii.

Kriisi voi tuoda myös helpotuksen

Äidin tai isän uuteen puolisoon totutteleva murrosikäinen saattaa kokea syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteita. Usein pakettiin liittyy myös uusia, toisen puolison lapsia, jotka jakavat huomiota.

Kriisi ei kuitenkaan aina ole ainoastaan huono asia. Uusi puoliso voi antaa murrosikäiselle taas luvan olla huolehtimatta omasta äidistä tai isästä.

Tyttärelle tai pojalle voi tulla sellainen fantasia, että on ikään kuin korvaamassa sitä kumppanin paikkaa

Outi Elovaara

– Jos isä tai äiti on pitkään eron jälkeen yksin ilman uutta parisuhdetta, niin tyttärelle tai pojalle voi tulla sellainen fantasia, että on ikään kuin korvaamassa sitä kumppanin paikkaa. Siinä mielessä on aika hyväkin juttu, että tulee uusi aikuinen elämään, joka sitten vapauttaa tältä emännän tai isännän paikalta. Sellaisen tietyn kriisiytymisen jälkeen tämä voi olla myös helpotus teini-ikäiselle, selittää Outi Elovaara.

Minähän en sinne muuta!

Uuden parisuhteen perustamiseen voi liittyä myös paikkakunnalta muuttaminen. Toisinaan esimerkiksi lukioikäinen nuori saattaa haluta jäädä entiselle paikkakunnalle, kun lähivanhempi muuttaa uuden kumppaninsa takia muualle.

Timo Korpisen mukaan tilanteeseen on haettava kaikkia tyydyttävä ratkaisu ja selvitettävä, miksi nuori ei halua muuttaa muun perheen mukana.

– Aika ajoin tällaisia tilanteita tulee vastaan, mutta ei kovin usein. Senikäisen nuoren ääntä on jo kuunneltava ja kunnioitettava, ja puntaroitava, että onko nuoren yksin asuminen mahdollista ja onko hän loppuun asti ajatellut, mitä se käytännössä tarkoittaa.

– Ja jos jotenkin pääsisi kärryille, että mistä muuttohaluttomuus nousee. Onko se protesti sitä uutta suhdetta vastaan vai kiintymys siihen kotipaikkaan ja niihin kavereihin, jotka tuonikäiselle ovat ihan hirveän tärkeitä, painottaa Timo Korpinen.

Lue seuraavaksi