1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Oppositio löylytti Kiurua: "Luomme koulutusleikkauksilla kestävyysvajeen, jota ei voi korjata rahalla"

Opposition mukaan hallituksen säästötoimet heikentävät suomalaisen koulutuksen tasa-arvoista saatavuutta sekä yksilötasolla että alueellisesti. Myös koulutuksen laadun pelätään huonontuvan. Hallitus vastaa opposition koulutuspoliittiseen välikysymykseen keskiviikkona.

SDP:n opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru eduskunnan täysistunnossa 18. helmikuuta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa syytti hallitusta kaksinaamaisesta toiminnasta; toisaalta puhutaan arvostavasti koulutuksesta, toisaalta leikataan.

– Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat tehneet historiallisen suuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Niin suuret, ettei vastaavia leikkauksia ole tehty yhdenkään muun hallituksen toimesta. Sanat ja teot eivät kohtaa.

Elomaa katsoi, että koulutuksen järjestämislupien kriteerien tiukentaminen tarkoittaa käytännössä koulujen lakkauttamisia.

– Hallitus väittää, ettei lukioita ja ammattikouluja lopeteta. Totta onkin, ettei hallitus laita lappua koulujen luukulle. Koulutuksen järjestämislupia vähentämällä avautuu kuitenkin mahdollisuus koulujen sulkemiseen. Likainen työ toteutetaan kulisseissa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig piti hallituksen pahimpana virheenä sitä, ettei suurten samanaikaisten säästöjen ja rakenteellisten muutosten vaikutuksista ole tehty kattavaa arviointia.

– Olemme nyt tiellä, jolla koulutus- ja oppimiserot kasvavat. Myös vanhempien varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin yhä enemmän. Leikkaamalla koulutuksesta siirrämme velkaa tuleville sukupolville. Luomme myös sellaisen hyvinvoinnin kestävyysvajeen, jota ei voi rahallakaan korjata.

Kiuru: Tasa-arvo ei toteudu nykyjärjestelmässä

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) puolusti eduskunnassa hallituksen koulutuspoliittisia toimia. Kiuru painotti, että tällä hallituskaudella on kehitetty koulutuksen sisältöä enemmän kuin pitkään aikaan, ja uudistukset ovat koskeneet kaikkia koulutustasoja. Kiuru luetteli muun muuassa lukion uuden tuntijaon, nuorten oppisopimuskoulutuksen useat hankkeet ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen.

Samalla Kiuru kiisti, että hallitus olisi lakkauttamassa lukioita. Opetusministerin mukaan koulujärjestelmän rakenteita pitää uudistaa vastaamaan nykyistä väestöpohjaa. Hallituksen uudistukset myös turvaavat lukio- ja ammattikoulutuksen saatavuuden jatkossa.

– Nykyinen lukioverkko on muodostunut 80-luvun lopulla, ja muutoksia on tapahtunut lähinnä kuntaliitosten yhteydessä. Uudistuksista huolimatta myös ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on edelleen hajanainen. Nyt on syytä varmistaa, että meillä on 2020-luvulla toimiva koulutusjärjestelmä joka puolella Suomea.

Kiuru myös huomautti, ettei tasa-arvo toteudu nykyisessä järjestelmässä; kunnat ovat jo säästösyistä lakkauttaneet kouluja.

– Ilman järjestäjäverkkouudistusta on vaarana, että oppilaitosverkkoa karsitaan ilman yhteiskunnallista harkintaa, kun käytettävissä on vähemmän resursseja.

Hallitus leikkaa toisen asteen koulutusrahoista 260 miljoonaa euroa. Oppositio katsoo, että hallituksen mittavat säästötoimet johtavat joka kolmannen lukion ja ammatillisen oppilaitoksen lakkauttamiseen. Opposition laskelmien mukaan hallituksen vaalikaudella tekemien koulutussäästöjen kumulaatiivinen vaikutus on jo 1,7 miljardia euroa.