1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Yle Itä-Ukrainassa: Epätoivo ja suru ovat läsnä kaikkialla

Kapinallisten valtaamiin kaupunkeihin on jäänyt vanhuksia, vammaisia ja muita heikossa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät kykene pakenemaan omin voimin, kertoo Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall.

Ulkomaat
Olga Konovalova.
Olga Konovalova osallistuu avustustoimintaan Kramatorskissa, missä aktivistit muun muassa punovat ukrainalaissotilaille suojaverkkoja. Kerstin Kronvall / Yle
Yle Uutisten toimittaja Kerstin Kronvall Ukrainassa.
Ylen Ukrainan-kirjeenvaihtaja Kerstin Kronnvall tapasi Kramatorskissa ihmisiä, jotka ovat paenneet taisteluita Debaltseven alueelta.

Mihail Martynov on epätoivoinen. Hän kysyy, onko Suomessa ihmisiä, jotka voisivat auttaa evakkoja Itä-Ukrainassa.

– Me emme enää tiedä, mitä tehdä. Kaupunkimme ei ole enää kaupunki vaan ampuma-alue, Mihail Martynov sanoo.

Martynov puhuu Uglegorskista, pienestä kaupungista Debaltseven lähellä. Siellä ei ole enää sähköä, ei puhelinliikennettä eikä lämpöä. Mihail Martynov tietää sen varsin hyvin, koska hän on kaupungin pormestari.

Tosin Martynov ei enää asu kotona, vaan lähimmässä isossa kaupungissa, Kramatorskissa.

Kukaan ei tiedä, montako siviiliä vielä asuu Uglegorskissa. Martynov arvioi, että heitä on satoja muttei tuhatta. Kaupunkiin ovat jääneet ne, jotka omin voimin eivät pääse minnekään: vanhukset, joilla ei ole sukulaisia sekä vammaiset, asunnottomat ja eri tavoin yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet.

– Me emme edes tiedä, miten he siellä pärjäävät. Piiloutuvat luultavasti kellareihin.

Martynov toteaa, ettei näitä ihmisiä enää saa pois. Uglegorsk on nyt separatistien hallinnassa.

– Kun taistelut loppuvat, toivon, että joku auttaa heitä, sanoo Martynov.

Lapasessa reikä aseenkäyttöä varten

Kramatorskissa asuu noin 200 000 ihmistä. Nyt kaupunkiin on tullut noin 35 000 evakkoa. Heistä noin 8 000 on välittömän avun tarpeessa, kertoo Aleksander Voroshkov. Hän on avustusjärjestön SOS Kramatorskin varapuheenjohtaja. Tapaan hänet konttorissa, jonne tulevat ne, jotka tarvitsevat apua.

Tunnelma on synkkä, vaikka kaikki ovatkin ystävällisiä. On vain niin suuri avuntarve ja niin vähän mahdollisuuksia auttaa.

Jonossa seisovilla ihmisillä on kaikilla samantapainen tarina kerrottavana. Taakse jäi koti ja omaisuus ja edessä on pelkkää epävarmuutta. Itku on lähellä ja viha pinnassa.

– Ei ole sanoja, sanoo nuori nainen, jonka koti on Debaltsevessa. Hän ei edes halua ajatella, mitä kotikaupungissa nyt tapahtuu ja miltä siellä näyttää.

Naapuritalossa on meneillään toisenlaista avustustoimintaa. Siellä aktivistit punovat suojaverkkoja armeijalle. Täältä lähtee sotilaille myös ruokaa ja lämpimiä vaatteita.

Olga Konovalova ei vuosi sitten olisi voinut kuvitellakaan, että hän järjestää sotilaille avustuskuormia. Nyt hän asiantuntevasti esittelee minulle lapasia, joissa on reikä etusormea varten. Näin voi laukaista aseen lapaset kädessä.

Yle / Kerstin Kronvall, Kramatorsk

Lue seuraavaksi