Hyppää sisältöön

Pesiönjärven saarissa liito-oravia? Metsähallituksen hakkuut odottavat myös jäätien tekemistä

Metsähallitus aloittaa hakkuut Suomussalmella Pesiönjärven saarissa heti kun jäätie sen mahdollistaa. Ennen hakkuiden aloittamista selvitetään myös liito-oravien mahdollinen esiintyminen saarissa.

Kuva: Antti Kettumäki / Yle

Kainuun ELY-keskuksen ylitarkastajan Jouko Saastamoisen kuukausi sitten tehdyssä muistiossa on kirjattu, että Pesiönjärven saarissa tapahtuvat hakkuut olisivat ristiriidassa maakuntakaavan suunnitelmien kanssa. Metsähallituksen Pohjanmaan ja Kainuun aluejohtaja Arto Tolonen sanoo, että hakkuut eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa.

– Sehän on yksittäisen virkamiehen muistio. Kaavaa valvoo kaavaviranomainen, eli kunta tai maakunta, ja jos lukee kaavaselostusta, niin eivät hakkuut ole ristiriidassa sen kanssa.

– Saaret ovat virkistysmetsää ja siellä metsätaloutta voi harjoittaa. Hakkuut on suunniteltava huolellisesti ja käytämme uusia hakkuutapoja, eli hakkaamme harventaen. Toki ainahan työnjälki näkyy, mutta se maisemavaikutus on aika vähäinen, aluejohtaja Arto Tolonen sanoo.

Liito-oravakanta selvitetään

Ylä-Kainuun Luonto on huolissaan hakkuiden aloittamisesta ja niiden vaikutuksista saaren virkistyskäyttöön. Yhdistys on huolissaan myös saarissa olevasta mahdollisesta liito-oravakannasta ja vaatiikin luonnonsuojelulain nojalla, että saarissa ei hakata ennen liito-oravakannan selvittämistä.

Meillä ei ole tietoa liito-oravista, eikä niistä ole merkintää Hertta-järjestelmässä.

Arto Tolonen

Ylitarkastaja Saastamoisen muistiossa on mainittu myös havainnot liito-oravien mahdollisesta esiintymisestä erityisesti Lehtosaaressa. Tämäkään ei estä Metsähallituksen hakkuita.

– Liito-orava-asian me selvitämme ja voi olla, että osa siitä kohteesta tai saaresta siirretään pois hakkuista. Meillä ei ole tietoa liito-oravista, eikä niistä ole merkintää ympäristöhallinnon yhteistietojärjestelmässä, Hertta-järjestelmässä (siirryt toiseen palveluun), jossa siitä pitäisi olla merkintä, jos havaintoja on tehty, sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen.

Jäätie ratkaisee kaiken

Lopulta jäätien valmistuminen ratkaisee hakkuiden aloittamisen. Täysimittainen puunkorjuu onnistuu, kun jää on vahvuudeltaan 110–120 senttimetriä. Tänä talvena jäätien valmistuminen on ollut hidasta lämpimien sääjaksojen vuoksi.

– Tilanne jäätien kohdalla on huono. Jään vahvuus on noin 90 senttimetriä ja nyt 4–5 vuorokauden aikana sään lauhtumisen vuoksi jään paksuus ei lisäänny. Voimme odottaa vielä kaksi tai kolme viikkoa, sanoo aluejohtaja Arto Tolonen Metsähallituksesta.

– Jos jää ei vahvistu tarpeeksi, joudumme ajamaan puut traktorilla. Toivomme kuitenkin jään vahvistumista, sillä maaliskuussa voi olla vielä kylmiäkin jaksoja.

.
.