Viron ensimmäinen satelliitti hiipui, Suomen esikoinen valmistumassa

Pienen kuution tehtävä tuli täytettyä, ja projekti päätettiin julistaa loppuneeksi, kun satelliittiin vielä oli yhteys. Uusia nanosatelliitteja rakennetaan parhaillaan niin Virossa kuin Suomessa.

tiede
ESTCube-1-mikrosatelliitti.
ESTCube-1 vielä Maassa keväällä 2013ESTCube

Viron ensimmäisen satelliitin työtehtävät ovat virallisesti ohi. Toissa vuoden maaliskuussa avaruuteen laukaistu opiskelijoiden kokeilusatelliitti ESTCube-1 lähetti tiistaina, ystävänpäivänä, viimeisen morsesanomansa:

Terve Maa. Täällä ESTCube-1. Olen työskennellyt avaruudessa 651 päivää ihmiskunnan valoisamman tulevaisuuden hyväksi. Tänään jään eläkkeelle ja toivotan teille hyvää ystävänpäivää 20 seuraavaksi vuodeksi. Eläköön Viro!

Satelliitin sähköjärjestelmät toimivat vielä, mutta avaruuden olosuhteet käyvät niille pian ylivoimaisiksi. Satelliitin aurinkopaneelit tuottavat energiaa enää vaivoin. Alkujaan laitteet suunniteltiin toimimaan vain vuoden ajan, mutta työaikaa kertyi vuosi ja kymmenen kuukautta. Kiertäessään maapalloa vuotta satelliitti on myös lähettänyt suuren joukon valokuvia pallon eri puolilta.

Satelliitti jää ilman energiaa pyörähtelemään Maan ympäri vielä noin 23 vuoden ajan. Se vaipuu vähitellen 650 kilometrin korkeudesta ilmakehään ja palaa lopulta poroksi. Satelliitin lentorataa voi seurata verkkosivulta (siirryt toiseen palveluun).

Tavoitteena aurinkopurje avaruuden aluksille

Virolaisten opiskelijoiden opinnäytetöinä suunnittelema ja rakentama ESTCube-1 on pieni kuutio, nanosatelliitti. Sen ulkomitat ovat 10 x 10 x 11,35 senttiä, painoa on hivenen yli kilon ja vetoisuutta litran verran.

Ohjelman johtajan, Tarton yliopiston dosentin Mart Noorman mukaan ESTCube-1:n tavoite on täytetty. Kokeilusta saatiin arvokasta tietoa, ja samalla Tarton yliopistossa syntyi kuutisenkymmentä pro gradua ja välitutkinnon tutkielmaa, viisi väitöskirjaa ja lukuisia tiedeartikkeleita.

Myös epäonnistumiset ovat antaneet tietoa uusia yrityksiä varten. Sähköistä aurinkotuulipurjetta auki kierrettäessä ilmeni, ettei avaajalaitteen mekaniikka ollut kestänyt kantoraketin nousussa syntynyttä tärinää. Asiaa tutkittaessa selvisi, että Maasta lähetetty komento kyllä tavoitti moottorin, mutta se ei pyörinyt.

ESTCube-2 on määrä lennättää Kuun kiertoradalle.

Suomalaistutkija Pekka Janhusen kehittelemä sähköinen aurinkotuulipurje on toteutuessaan suuri läpimurto avaruusaluksille.

– Se olisi moottorijärjestelmä, jolla saavutettaisiin ilman polttoainetta monta kertaan sellaisia nopeuksia, joihin nyt kyetään, Noorma selitti tutkimusohjelman isoa tavoittetta.

Aurinkopurjetta ESTCube-1 ei siis päässyt kokeilemaan, mutta uusia yrityksiä on jo valmisteilla. Kahden vuoden päästä avaruuteen on määrä laukausta ESTCube-2, joka suunnitelmien mukaan lennätetään pois Maan magneettikentästä Kuun kiertoradalle.

Virolaisia on mukana myös Suomessa Aalto-yliopiston Aalto-1 (siirryt toiseen palveluun)-satelliittiprojektissa. Aalto-1 on määrä laukaista ensi syksynä. Tarkkaa päivämäärää ei vielä tiedetä. Yksi testattavista laitteista on sähköstaattinen plasmajarru. Sen avulla satelliitti pystyttäisiin tuomaan ilmakehään heti tehtäviensä päätyttyä, eikä se jäisi vaaralliseksi avaruusromuksi.