Asuntorakentamisen ankeus jatkuu tänäkin vuonna

Tänä vuonna asuntojen rakentamisen arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuoden tasolla. Valtion tuella rakennettuja ARA-asuntoja aletaan rakentaa ehkä hieman enemmän kuin viime vuonna. Rakennusteollisuuden mukaan näkymät ovat vaisut.

Kotimaa
Mies työskentelee rakennustyömaalla.
Yle

Kevät koittaa, mutta asuntorakentamisen näkymät ovat melko pessimistiset, kun kysyntää ei ole.

– Ollaan siinä tilanteessa, että yksityinen kysyntä on todella matalaa ja asuntotuotanto on asuntorahastojen ja vapaarahoitteisten vuokratalosijoittajien käsissä. Melkein puolet tuotannosta menee käytännössä näille, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro. Talonrakennusteollisuus kuuluu Rakennusteollisuuden etujärjestöön.

Kaskiaron mukaan yksityiset ihmiset eivät osta asuntoja, koska taloudellinen tilanne on niin heikko.

– Laskua on tapahtunut eritoten omakotirakentamisen puolella. Siellä se lasku on ollut huomattava, sanoo ympäristöministeriön pääsuunnittelija Tommi Laanti.

Grafiikka suntotuotannosta alueittain asuntotyypeittäin
Yle Uutisgrafiikka

Paikoin hinnat karanneet käsistä 

SRV:n varatoimitusjohtaja on samoilla linjoilla. Antero Nuutinen sanoo, että tuote ja kysyntä eivät kohtaa tällä hetkellä. Nuutinen myöntää, että joillakin alueilla hinnat ovat karanneet käsistä.

– Osittain on se, että tietyissä paikoissa hinnat ovat menneet liian korkeiksi. Vanhan asunnon myynti rajoittaa myös, hän sanoo.

Nuutisen mukaan oikean kokoiset asunnot oikein hinnoiteltuina kyllä menevät kaupaksi ja kiinnostavat, mutta esimerkiksi liian isot asunnot nostavat hintaa joillakin alueilla. Hän ei halua nimetä erityisiä ongelma-alueita, mutta esimerkiksi Helsingissä vanhojen kaavojen määräykset, että vähintään puolet asunnoista pitää olla 75 neliömetrin kokoisia ovat rajoittaneet pienten asuntojen rakentamista.

Ympäristöministeriön Tommi Laannin mukaan Suomessa asuntojen hinnat ovat kehittyneet "eurooppalaista keskitietä". Hän ei allekirjoita arviota, että asunnot ovat Suomessa erityisen kalliita muuhun Eurooppaan verrattuna. Mutta niillä alueilla, missä kysyntää on, tarjonnan vähyys heijastuu hintoihin, hän myöntää.

Rakentajat toivovat kaavamääryksiin helpotuksia

Etenkin pääkaupunkiseudulla on tarjolla liian vähän rakentamiskelpoisia tontteja, sanoo Kaskiaro. Hän kuitenkin huomauttaa, että Länsimerto ja Pisararata-hankkeisiin liitetty kaavoitusvelvollisuus edellyttää kunnilta 25 prosenttia lisää kaavoitettua tonttimaata jatkossa. Osin infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät asuntorakentamisen parannukset ovat vielä lupausten ja aiesopimusten tasolla.

– Tämä on todella tervetullutta. Sääli on, jos Pisararata kohtaa ongelmia, koska se on olennainen osa Helsingin ja koko Suomenkin kannalta.

SRV:n Nuutinen huomauttaa, että kaavoituksen ongelma on lähinnä kaavojen tiukoissa määräyksissä. Niistä syntyy myös kustannuksia ja ne vaikuttavat rakennettujen asuntojen kokoon, jos vaikka autopaikkojen määristä on tiukat säännökset. Lisäksi hintaan vaikuttavat myös tiukat julkisivumääräykset. Kaavoitetun tonttimaan puutetta Nuutinen ei pidä yhtä suurena ongelmana kuin tiukkoja määräyksiä kaavojen sisällä.

– Väljemmillä kaavamääräyksillä saataisiin enemmän tuotantoa aikaan ja sitä kautta ihmisille asuntoja.

Laanti arvioi, että kunnissa maapolitiikkaa toteutetaan hyvin vaihtelevasti, mikä sitten heijastuu myös kaavoitetun maan saamiseen asuntorakentamiseen. Lainsäädännöllä on luotu riittävät välineet kaavoittaa ja saada rakentaminen liikkeelle, hän huomauttaa.

Oulussa ja Jyväskylässä muuta Suomea heikommat näkymät   

Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on muuta maata enemmän kysyntää asuntomarkkinoilla ja se näkyy rakentamisen määrässä. Vapaarahoitteisia rivi- ja kerrostaloasuntoja on kuitenkin aloitettu Oulussa ja Jyväskylässä huomattavasti muuta maata vähemmän, vaikka nekin ovat isoja kaupunkeja.

– Isoista kaupungeista Suomen haastavimmat kaupungit tällä hetkellä, sanoo SRV:n Nuutinen.

Oulu on ollut kovan rakennemuutoksen kohteena, kun isot IT-alan yritykset ovat lakkauttaneet tuotantoaan. Keski-Suomessa työttömyys on kasvanut rajusti. Eritoten korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt Jyväskylässä, joka kärsii muuta maata korkeammasta työttömyydestä.

Grafiikka suntotuotannosta alueittain 2011-1015
Yle Uutisgrafiikka

Tontteja rakentamiseen tarvittaisiin enemmän

Nuutisen mielestä rakentajat rakentavat, jos kysyntä lähtee käyntiin ja sitä riittää. Samoin kuin Rakennusteollisuuden Kaskiaro, hän huomauttaa että asunnon hinnasta veroja on lähes puolet, 45 prosenttia. Tähän hän toivoo muutosta ja ennakoitavuutta.

– Varainsiirtoveroja pitäisi alentaa, joita reilu vuosi sitten korotettiin. Kyllä se vielä asuntokaupassa heijastuu.

Ympäristöministeriön pääsuunnittelija Tommi Laanti on sitä mieltä, että asuntorakentamisen pullonkaula löytyy koko asuntotuotannon ketjusta.

– Lähtien kuntien maanhankinnasta, kaavoituksesta, tonttivarannosta ja asuntotuotannon kilpailusta, sanoo Laanti.

Laannin mukaan ensin pitäisi saada riittävästi tontteja rakentamiseen. Hänen mukaansa tilanne on alkanut parantua, sillä valtion ja kuntien aiesopimukset maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä (MAL-aiesopimukset) ovat parantaneet tilannetta pääkaupunkiseudulla, joka on pahin kipupiste. Laanti, sanoo että uutta kaavoitettua maata pääkaupunkiseudulle on jo syntynyt.